Osallistuin syksyllä elämäni ensimmäisiin mysteerineulontoihin. Ensimmäinen oli jo aiemmin raportoimani
kalakukkomysteerisukka ja tämä toinen oli Titiyyn järjestämä
Varjo-huivimysteeri, Veera Välimäen ohjeella.
Huivimysteeri oli hauska. Lanka, Madelintoshin merino light, oli kerrassaan pehmoista ja ne värit -mahtavia!!! Neulontakin oli hauskaa, ohje kolmessa osassa ja ei tosiaankaan voinut aavistaa, mitä tuleman pitää. Lopulta huivi kuitenkin asettui muotoonsa ja valmistui.
Varjo-huivin muoto on aika erikoinen. Asettelin huivia monella tavalla, mutta se ei tuntunut sopivan minun kaulaani mitenkään. Mietin myös huivin antamista joululahjaksi, mutta lopulta päädyin sittenkin purkamaan huivin.
Löysin langoille sopivan uuden mallin syksyn
Knitty-lehdestä, jossa oli Stephen Westin uusi huivimalli
Metalouse.
Malli oli helppo, mutta samalla fiksu. Pienillä eleillä ja yksinkertaisilla kikoilla oli tehty hyvännäköinen malli, joka sopii ohjeesta poiketen myös yksivärisille (tai semisolideille) langoille.
Sääli Varjolle, mutta onni ihanaisille langoille, että niistä lopulta syntyi vähän vähemmän moderni ja tottumattomalle huivin käyttäjälle sopivampi malli.
