Joululahjuksia

Tämän vuoden joulumuistamiset ovat päätyneet ompelemiini pussukoihin.  Olen täyttänyt pusseja omenoilla, klementiineillä, appelsiineillä, karamellilla ja vaikka millä. Tässä neulovan ystävän "joulukukka".

(Huoh, kerkäsinpäs kuvaamaan edes yhden! Pussukat ovat nimittäin liikkuneet maailmalle sitä vauhtia, että kamera ei kyydissä pysy)

Kahdeksan yötä jouluun on...

Joulu tulee...pikkuhiljaa...ilman stressiä toistaiseksi...

Joulukalenteri on kaivettu kätköistään...

Tänä vuonna siitä rakentuu jotain -päivä päivältä enemmän...

Muumipappa on saanut majakkaansa valot -ja kas, pieni joulupukkikin on hypähtänyt rantakivikolle

Äidin hommat on niin kiireiset...

Lahjat peittyvät tänä vuonna kankaisiin kääröihin...

Nappisukat

Näistä teinin säärystimistä ei tullutkaan säärystimiä.

Päättelykeijun tuleminen kesti niin kauan, että säärystimet poistuivat teinin muodista. Niinpä purkamiskeiju kävi ja saattoi säärystimet takaisin langaksi.

Tämä lanka muotoutui sittemmin sukiksi.

Malli: Nappisukat, Novitan Sukkalehti 2011 -mallia hiukan modattu...
Puikot: 3,5mm
Lanka: Viking Vilma (75%villaa, 25%polyamidia), väri 631, kulutus n. 100g

Lanka oli minulle uusi tuttavuus. Ostettu taannoin Lankamaailma Nordiasta. Ihan ok sukkalankana. Novitan sukkalehden mallilla oli hauskaa neuloa (vaikken nyt ihan orjallisesti ohjetta noudattanutkaan). En muista, milloin olisin viimeksi neulonut suomalaisella ohjeella sukkia. Oli helppoa ja kivaa -ja sukistakin tuli ihan sukan näköiset!

Väriterapiaa, toinen kohtaaminen

Innostuin kovasti vanhojen Novitan lankojeni värjäämisestä. Taannoin puuhailin apteekin elintarvikevärien kanssa. Nyt oli aika kokeilla "koolausta", olinhan tuonut Kool-Aid -pusseja messutuliaisina Tampereelta. Koolausohjeissa oli kaksi tapaa värjätä, joko modernisti mikrossa tai vanhanaikaisesti kattilassa hellalla. Minä valitsin vanhanaikaisemman metodin, koska kattilapuuhastelu karkkiväreillä oli vielä niin tuoreena muistissa.

Olin ostanut punaista, oranssia ja keltaista Kool Aid -jauhetta tavoitteenani oranssinpunaiset sävyt. Noh, mitäpä minä nyt sanoisin... Langat tulivat toki hiukan kirkkaamman sävyisiä kuin elintarvikeväreillä värjätyt, mutta Kool Aid imeytyi lankaan huomattavasti nopeammin kuin etv, joten vyyhden toinen pää jäi auttamatta alkuperäiseen sävyynsä (yritin saada aikaan liukuvärjättyä lankaa laskemalla vyyhden hitaasti kattilaan). Väreistä täydellinen punainen jäi edelleen saavuttamatta, mutta muuten langat olivat kyllä pirteän puna-oransseja.

Mummokin käväisi "samassa sopassa" sävyttämässä omia 7V-varastojaan. Piti saada aikaan myös "poikalankaa", joten värjäsimme Kool Aidin lisäksi hiukan sinisellä ja vihreällä etv:llä.

Tässäpä nämä vyyhtemme. Kolme oikean puolimmaista on etv-värjättyjä ja muut koolattuja.

Salama ikävästi laimentaa värejä, mutta tässä keräkuvassa värit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Pohjaväreinä pääasiassa persikanväristä 7V:tä, yksi harmaa 7V ja yksi luonnonvalkoinen Tico-Tico.

Nyt kipin kapin neulomaan!

Kalakukkovaihto II -jatko-osa

Parit on nyt paljastettu. Minä sain parikseni Knittintinin. Auts... olin jo pitkään seuraillut hänen blogiaan ja ihaillut hänen upeita neuleitaan. Mutta, mitä minä voisin hänelle antaa? En ainakaan mitään itseneulottua. Tein taannoin itselleni uuden neulepuikkopussin, jonka olen tässä syksyn mittaan todennut ihan toimivaksi. Minulla oli valmiiksi leikattuna kankaat toiseen pussiin, joten päätin yllättää Knittintinin ompeluksillani.

Niinpä Husqvarnani vm-86 surrasi jälleen. Kangasosat tulivat pellavakankaasta ja puikkopaikat tein muovitaskuista. Minulla oli tarkka plääni. Piirsin ompeleiden paikat muoviin piirtoheitinkynällä (vihreällä vielä), jotta ompeleet tulevat suorat ja juuri sinne, minne pitääkin. Hyvin näkyivät viivat joo ja ompelukin onnistui, mutta tuli muutama mutka matkaan, kun puhdistin kynänjälkiä muovista kynsilakanpoistoaineella. Osa väristä imeytyi neulan tekemän reijän kautta kankaaseen. Voihan ähmän, rähmän, kähmä!!! Pellavaa ja vihreitä laikkuja, on siinä ammattimaisen näköistä jälkeä! Joka tapauksessa olin ota tai jätä-tilanteessa ja aikani harmiteltuani otin. Niinpä on tässä pakko tunnustaa, että Knittintin sai pussin vihreillä laikuilla.

Toivon kuitenkin, että pussilla on käyttöä -laikuista huolimatta :-)

Kalakukkovaihto II

Osallistuin paikalliseen Kalakukkovaihtoon, jossa paria on tarkoitus piristää syksy- tai joulumielessä.

Yllätys, yllätys, taannoisen Tampereen messureissun jälkeen minua odottikin joulukassi auton takakontissa!!!

Täynnä ihanuuksia...































Paketti oli pullollaan näkö-, maku- ja hajuaistia kutkuttavia yllätyksiä.
- väriterapiaa minulle: Noro Silk Gardenia ihanissa kirkkaissa väreissä
- kynttilä eli lisää apua kaamoksen selätykseen
- tuoksuvaa saippuaa
- suklaata
- joulukalenteri
- ja...suoraan akuuttiin tarpeeseen, TISKIRÄTTI! Kiva väri ja pintaneule. Kun parini paljastuu, voinee hän raotella hieman tuon pintaneuleen saloja...

Parin henkilöllisyydestä ei ollut merkkiäkään... Odotan jännityksellä, ken hän onkaan. Joka tapauksessa suuri kiitos ihanaisesta paketista, jonka Tarkastaja Koiranenkin kävi hyväksymässä :-)

Messuilemassa Tampereella

Meillä oli viiden "neulojanaisen" lauantairetki Tampereelle Suomen Kädentaidot 2011 messuille. Enpä ole aikoihin istunut kuuttasataa kilometria autossa noin huomaamatta. Seura oli sen verran rattoisaa, ettei matkanteko todellakaan painanut! Poskilihakset ovat jumissa samanhenkisen seuran naurattamana.

 

Messut ovat kyllä edelleen oikea käsillätekijän taivas! Kahdesta aiemmasta käyntikerrasta viisastuneena olin etukäteen merkinnyt hallikarttaan ne paikat, jossa ainakin haluaisin käydä. Kiertelin kartan mukaan kaikessa rauhassa katsellen ja pysähdellen C- ja A-hallin = 4,5h.

Yleiskommenttina näytteilleasettajia oli edelleen paljon ja tarjonta mielenkiintoista. Langat olivat vahvasti esillä (voiko neuloja edes sanoa, että liian paljon...?) samoin korut ja skräppäys. Porukkaa oli entiseen malliin ihan liikaa. Olo oli kuin "Stockkan Hulluilla Päivillä". Mutta kaikesta huolimatta rauhassa ja maltilla kierrellen messuilla ehti näkemään ja kokemaan ihan riittävästi.

Minulla oli ostoslista... :-)

1) Manos Silk Blendiä, väri 7032 tämän kaveriksi. Tätä väriä ei ollut enää nettikaupoissa tarjolla, vaan kuinka ollakaan heti messuille päästyämme ensimmäiseltä Tinttamarellin osastolta sitä löytyi yksi vyyhti -juuri minulle!

2) Kool-Aidia -jota en ole koskaan kokeillut, mutta nyt aion sen tehdä. Samalta Muksuaitan osastolta löysin myös punaseetripalleroita koinkarkoitukseen.

3) Värjättävää lankaa. Vasemmalta Bourettesilkkiä ja Suupohjan kehräämön kampavillalankaa Pata-Noidan osastolta ja Villasilkkiä Pirtin Kehräämön osastolta.

4) Sukkaplokit Succaplokin osastolta.

Ja 5) huopapalleroita Helmimeren osastolta. Nämä eivät joulunpunaisilta tosiaankaan näytä. Niitä ei taaskaan ollut :-(. Mutta ajattelin pudotella noita haaleita väripataan. Saahan nähdä, kuinka palleroisen käy.

Kaksi heräteostosta listan ulkopuolelta.

Hopeasäikeen glitterisukkalankaa

ja kassinkahvat (löysin, löysin, jippii!!!) ja puikonpidikkeitä Konetikin osastolta

Mukava reissu!

Väriterapiaa

Marraskuu. Ei lunta. Ulkona pimeää tai harmaata riippuen vuorokaudenajasta. Ankeaa. Masentavaa.

Ikkunasta näyttää tälle:

Nyt jos koskaan tarvitaan VÄREJÄ!

Minulla on joitakin kymmeniä vyyhtejä vanhoja vuosikerta-Nalleja ja Seiskaveikkoja. Värit ovat silkkaa "ysäriä"  (yhden vyötteen takaa löytyi Novitan arpajaiset, joihin osallistuminen päättyi vuonna 1992) eivätkä oikein inspiroi tänä päivänä















Kaivoin Ullaneuleesta esille ohjeen elintarvikeväreillä värjäämisestä ja eikun tuumasta toimeen. Purin langat vyyhdeille, liotin etikassa ja päästin ne riemukkaisiin värikylpyihin. Kyllä tässä ankeus katoaa!

Väreinä käytin apteekista saataavaa jauhemaista elintarvikeväriä; keltaista, karmiininpunaista, sinistä ja vihreää. Pohjalangat olivat pääasiassa vaaleankeltaista ja persikkaa, yksi luonnonvalkoinen. Tavoitteena oli saada langasta "elävää" eli ei tasaisesti värjäytynyttä vaan sävyistä. Mielestäni onnistuin kohtalaisesti :-)

Nyt pukkaa sukkaa puikoille! Eikä ole harmaata!

Putkihuiviputkessa

Olen vankasti putkihuiviputkessa.

Kaikki alkoi siitä, kun teini teki tilauksen. Käytiin teinin kanssa nuorisovaateketjun liikkeessä, tutstumassa tuubihuivivalikoimiin ja sitten panin toimeksi.

Neuloin teinille tällaisen ruskean, löysän, isoilla puikoilla 2o, 2n.



















Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 211
Puikot: 9mm

Kälyni ihastui teinin huiviin niin, että tilasi oman samanlaisen. Syntyi tämä:


 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 9130
Puikot: 9mm

Juniorikin vaati omaa, joten syntyi tämä:

Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka:Viking Garnin Baby Ull  (100% merinovilla), 150g, väri 331
Puikot: 6mm

Tilauskirjassa on vielä kaksi toteuttamatonta tuubihuivia, teinille toinen räväkämmissä väreissä ja lapsukaisten serkkutytölle oma. Joten puikot eivät jouda lepäämään. Onneksi malli on sellainen, että melkein pimeässä ja puoliunessakin onnistuu. Tosin tässä nurja-oikeassakin VOI tehdä virheitä, kun rytmi sekoontuu :-) (nim. "kokemusta on")

Lopuksi, en voi olla kehumatta tuota Alpaca Silkiä. Se on minun lempilankani. Voi, että on ihanan pehmeää lankaa!!!

Käsky käy ja toiveita satelee

Nämäkin säärystimet pitäisi kuulemma purkaa ja neuloa tilalle tavalliset villasukat... Ihmeellinen on teinin ajatuksenkulku.

Onpa hyvä, etten ole ehtinyt vielä päättelemään näitä...

Syksyn käsityökirjoja

On se kyllä kiva juttu, että on kirjasto!

Sen sijaan, että tilaisin päättömästi netin kautta neulekirjoja tai ostaisin jotakin täkäläisten kirjakauppojen valikoimista, olen alkanut seuraamaan kirjaston valikoimaa. Katson läpi uutuudet säännöllisin väliajoin ja varaan/lainaan niitä sitä mukaa. Mikäli joku kirja osoittautuu sopivaksi omia kirjavalikoimiani täydentämään, kirjoitan tiedot muistiin ja ostan kirjan sitten, kun vastaan tulee -sopivalla hinnalla :-).

Nyt syksyllä on uutuuksia putkahdellut tiuhaan tahtiin.

(anteeksi kuvan laatu, on niin pimeää, ettei valo riitä millään kuvien ottamiseen)





















Näissä kirjoissa oli mukana muutama helmi. "Neulo pipot, käsineet, sukat" etuvasemmalla vaikuttaa tosi hyvälle perusteokselle. Minua kirja kiinnostaa ohjemielessä, sillä siellä on mukana useita perusohjeita sukkiin, lapasiin ja pipoihin (erilaisia kantapäitä, erilaisia kärkikavennuksia, erilaisia pipon kavennuksia). Kirja siirtyy hankintalistalleni!

Toinen sydämeni vienyt teos on etuoikealla oleva "150 neulottua ja virkattua kuviota". Oikea jämälankailun perusteos. Jos ei tuosta löydy peitontekijälle ohjeita niin ei mistään. Kirjassa EI ole peitto-ohjeita, vaan nimenomaan ohjeita erilaisiin "lappuihin". Ehdottomasti ostoslistalle!

"Sekaisin langoista" keskittyy lähinnä isoäidinneliön käyttöön. "Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja" on jatko-osa vastaavalle kukkakirjalle (joka minulla on hyllyssäni). Kiinnostavaa ja mieleenjäävää kirjassa on neulottu sinitiainen, mutta sen vuoksi ei kirjaa tarvitse hankkia hyllyyn, otan vain ohjeen talteen.

"Hattitudessa" on hattumalleja, pääsääntöisesti yksinkertaisia malleja paksummille langoille. Ja "Pitsit puikoille" ja "Tyyliä puikoille" sisältävät neulemalleja. Eivät edellytä hankintaa. Pääasia, että ovat tarvittaessa lainattavissa.

Muutama teos on vielä tulossa (varausjonossa). Sitten onkin kirjaston syysuutuudet katsastettu.

Minulla on ongelma...

Olen neulonut putkihuiveja. Ihan simppeleitä huiveja, ohuesta langasta, paksuilla puikoilla, 2o 2n. Mutta ongelma ilmiintyi päiden liittämisessä pötköksi. Miten se temppu tehdään niin, että ohut lanka-paksut puikot yhdistelmän tuotos liittyy yhteen kauniisti ja jopa huomaamattomasti? Vai onko se liikaa vaadittu?

Ompelemalla tehty liitos näyttää tälle:

Ja kolmen puikon päättelyllä tehty näyttää tälle:

Eivät ole kelvollista kumpikaan. Tyytyäkö siis keskinkertaisuuteen vai löytyykö vielä jokin keino? Höh!

Syksyn työmatkaneuleet: palmikkosukat

Voisi luulla, että minulla on pitkäkin työmatka. No onhan se aika pitkä, mutta täytyy tunnustaa, että kyllä minä näitä neuleita edistän myös kotisohvalla enkä ainoastaan työmatkalla. Ja hei, EN neulo ajaessa, ainoastaan pelkääjän paikalla istuessani.

Paikallinen lankakauppa muutti uusiin tiloihin. Kuukauden pystyin vastustamaan "seireenien kutsua", mutta sen jälkeen oli pakko päästä katsastamaan uudet tilat ja uudet valikoimat. Ja niinhän siinä kävi, että lankakassin kanssa tultiin kaupasta ulos, vaikka en tosiaankaan tarvitse yhtään uusia lankoja.

Näihin sukkiin on käytetty uutta tuttavuutta eli Regian Highland Tweediä. Näiden lankojen värimaailma ei oikein kohdannut minun värimaailmaani (joka on arvatenkin kirkkaanpunainen), mutta yksi punaiseen sävähtävä vyyhti kuitenkin löytyi. Siispä siitä sitten. Malli on taasen omasta päästä. Nyt eivät palmikot sentään kierrä, vaan kulkevat suoraan varresta kantapäähän ja jalkapöydälle.

Malli: oma
Lanka: Coats Regia Highland Tweed (54% villa, 28% viskoosi, 18% polyamidi), kulutus n. 80g
Puikot: 3,5mm

Tämä lanka oli jotenkin ihmeellisen tuntuista. Tuntui niin kovin "tekokuituiselle" käsissä. Neulepinnasta tuli kuitenkin ihan eläväistä ja kaunista ja värisävytkin vaihtuvat mukavan liukuvasti. Mutta ei tämä ole kyllä minun lankaani. Mitähän minä tekisin loppulangasta? Kerä oli 150g, joten siitä on vielä puolet jäljellä. Huoh!

Kirjoneulekokeiluja jatkuu...

Teinin lapasepisodi on saatu tältä osin päätökseen.

Kirjoneulelapaset valmistuivat -eivät teinille (liian mustat ja liian punaiset), vaan joululahjalaatikkoon.

Malli: Scandinavian Spots Mittens, kirjasta "60 quick knits"
Lanka: Novitan Nalle, mustaa ja punakirjavaa Coloria, 40g/väri
Puikot: 3,5mm

Minusta malli oli nätti ja kulki mukavasti neuleen loppuun saakka. Lapasista tuli sopivan kokoiset, vaikka malli oli tehty Cascade 220 langalle, joka on hiukan Nallea paksumpaa. Tuo rannemalli viehättää minua erityisesti, sillä ihan simppelillä tavalla neuloen saa kivan näköisen ranneresorin. Noh, kirjoneulehan tietysti kiristelee sieltä täältä, sillä minä olen vielä ihan noviisi tässä kirjoneuleasiassa.

Mitäs tein teinin lapasille? Purin kirjoneuleet ja neuloin ihan yksiväriset lapaset, joihin kirjoin silmukoita jäljentäen mustat raidat.

Tällaiset:

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Malli: oma
Lanka: Novita 7 Veljestä, vaalean keltainen, vaalean punainen ja musta, kulutus yhteensä n. 80g
Puikot 3,5mm
 
Näistä teini tykkäsi.
 
Ja kun minä oikein pääsin vauhtiin tuolla nopealla Seiskaveikalla, tekaisin teinille vielä nämäkin Rastilippulapaset:
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Malli: oma
Lanka: Novita 7 Veljestä, musta ja oranssi, kulutus yhteensä n. 80g
Puikot: 3,5mm
 
Näistä teini tykkäsi kovasti! :-).
 
On se tuo Seiskaveikka sitten nopeaa lankaa!

Kirjoneulekokeilua...

Kardemumman talon blogissa on toinen toistaan upeampia kirjoneuleita. Kun teini sitten alkoi anomaan uusia lapasia, innostuin kokeilemaan kirjoneuletta...

Minulla on kirja "60 quick knits", jossa on malleja Cascaden 220 langalle ja yksi kivan näköinen kirjoneulelapasmallikin. Mittailin, että langan paksuus rimmaa aika hyvin Novitan Seiskaveikkaan, joten uskaltauduin raottamaan hyvässä marinadissa olevan lanka-arkkuni kantta ja kaivoin esille vuosikertaseiskaveikkaani.

Mutta kuinkas kävikään... Malli ja värit kelpasivat teinille, mutta lapasista alkoi muodostumaan uhkaavan isot. Jätin homman vaiheeseen ja kaivelin esiin Nalle-langat samaisesta marinadista. Lapasen koko asettui Nallella kohdalleen, mutta työn edistyessä teini alkoi olla vankasti sitä mieltä, että lapanen on sekä liian punainen että liian musta.

Työt ovat nyt tässä vaiheessa

Mitähän seuraavaksi tekisin...?

Syksyn työmatkaneuleet = Sormikk... eikun lapaset nro 1

Minulla on ollut sormikasvaihde päällä (kuten aiemmista postauksista voi päätellä :-D). Löysin kivan sormikasmallin Knittyn nettilehdestä. Malli on Ringwood gloves Knitty Deep Fall 2010 numerosta. Mallissa käytetty lanka oli suhteellisen paksua, mutta tähän työhön varaamani lanka oli puolestaan aika ohutta, joten aloin tekemään sormikkaita kaksinkertaisella langalla. Mutta kuinka ollakaan, neuloksesta tuli aika paksua ja isoakin, eikä se yhtään vaikuttanut sormikkaille vaan pikemminkin neule huusi pääsyä lapasiksi. Noudatin langan ja mallin kutsua ja niinpä syntyivät nämä: Nappilapaset, voisivatko olla vaikka "Ringwood Mittens"

Malli: Ringwood gloves, muunneltuna omatoimisesti lapasiksi
Lanka: Regia Extra Twist Merino Color (75% merinovillaa, 25% polyamidia), väri 09325, kulutus n. 70g
Puikot: 3,5mm

Resorin sijasta ranteessa on helmineuleinen "tamppi", joka kiinnitetään napeilla. Tämä yksityiskohta teki lapasista aika kivan näköiset ja kuitenkin käteen sopivat. Lanka on tosiaan neulottu kaksinkertaisena ja neuleesta tuli aika topakkaa. Juuri sopivaa lapasiin :-).

Taitavat mennä joulupukin konttiin nämä tuotokset.

Kesän reissuneuleet = sormikkaat nro 3

Reissuja on riittänyt... (tosin on näitä tullut edistettyä myös kotisohvalta käsin).

Sormikkaat Italian reissulta tuodusta Alpakkalangasta. Mallin nimi on "Hey YOU!" ("Verenpunainen syyttävä sormi") ja malli on jälleen oman pään tuotosta.

Malli: oma "Hey YOU!
Lanka: Azienda agricola ELALPACA, 100% superfine Alpaca, kulutus n. 60g
Puikot: 2,5mm

Viehätys kiertäviä palmikoita kohtaan ei ota laantuakseen. Tässä mallissa palmikko kiertää resorista alkaen etusormeen saakka. Tämä malli vaati jo hiukan "korkeampaa matematiikkaa" laskettaessa, missä kohtaa palmikon on oltava peukalolevennyksiä aloitettaessa, jotta se päätyy etusormen kohdalle oikealla hetkellä.




















Samaa tekniikkaa, joskaan ei samaa laskentaa voisi käyttäää myös muihin sormiin päätyviin palmikoihin.

Herkuttelin ajatuksella nimetä tämän sormikassarjan...
  - etusormi "Hey YOU!",
  - keskisormi "Fuck you!"
  - nimetön "Marry me!"
  - mikähän pikkurilli voisi olla?

Yllätyksiä...

Voi minun ihanaisia ystäviäni...

Sain tälläisen kukkakimpun... Tämä ei kuihdu ihan vähällä.

Ja postissa minulle putkahti tällaisia... KASSINKAHVOJA!!!

Voi kiitos Hanna ja Katri. Te olette kyllä ihania!

Kesän reissuneuleet = sormikkaat nro 2

Minulla on ollut kesän mittaan näitä reissuneuleita, joita olen edistänyt viikonloppureissuilla ja työmatkoilla.

Tässä perussormikkaat Saksan reissulta ostetusta langasta.

Malli: omasta päästä perussormikas
Lanka: Schoeller & Stahl Fortissima Mexiko Cotton Stretch (41% villa, 39% puuvilla, 13% polyamidi, 7% PBT Polyesteri), kulutus noin 60g
Puikot: 2,5mm

Lanka oli mukavan raidallista ja jännän tuntuista sekä neuloa, että valmiina sormikkaana kädessä. Karheahkoa, puuvillaisen tuntuista... Syksy osoittaa, kuinka noilla tarkenee.

Kesän reissuneuleet = sormikkaat I

Kesän reissuneuleet alkavat pikkuhiljaa valmistua esittelykuntoon.

Näissä on hommissa on kaksi vaikeaa vaihetta:
1) saada aikaan kaksi sukkaa/lapasta/sormikasta ja
2) saada tekeleet pääteltyä.

Käsine- tai jalkinepareissa ensimmäisen neulominen onnistuu lähes aina muitta mutkitta, mutta kärsimättömän ihmisen motivaatio toisen tekemiseen meinaa herkästi lopahtaa -varsinkin, jos tuotos ei osoittaudu ihan sellaiseksi, mitä alun perin ajatteli. Ja päättelykeiju... hän on ollut koko kesän jossakin muualla kuin meillä ;-).

Mutta katsokaapas tätä! Alkukesän reissuneule on vihdoin ja viimein viimeisteltynä.

Sormikkaat. Inspiraatio ja malli omintakeisesti mukailtuna Tine Solheimin kirjasta Leikkiä langoilla.

Lankana Zitronin Trekking Pro Natura, 25% bambua 75% villaa, väri 1604, kulutus n. 80g
Puikot: 2,5mm

Jäin kiertävien neuleiden koukkuun, joten palmikko kiertää joustinneuleessa ranteesta peukaloon. Muissa sormissa joustinneuleen 2o-silmukat alkavat kiertyä palmikolle vasta joustinneuleen jälkeen.

Tämä lanka on ohutta, mutta oikein mukavaa neulottavaa. Käsiala tulee suhteellisen kaunista, lanka ei säikeile ja pinta on siistiä. Myös käytössä tämä lanka kestää todella hyvin sekä käyttöä että konepesua.

Sormikkaista itsestään tuli napakat. Sopivat käteen "kuin hansikas". Syyskäytössä parhaimmillaan. Terveisiä vain äidille, toivottavasti sormikkaat pääsevät aktiiviseen käyttöön!