MinnaN, muka-kiireinen ja muka-työnorja perheenäiti, jonka yrityksistä lepuuttaa hermojaan käsitöiden parissa tässä blogissa raportoidaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villalanka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villalanka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Regian sukkalankakavalkadi

Vaikka blogissa on hiljaista, kotona sentään tapahtuu jotain. Olen päivittänyt perheen villasukkavarastoa. Kysymyksessä on ihan käyttösukkia -ei mitään hifistelyä. Mutta on tullut kokeiltua Regian sukkalankoja (minähän olen tunnetusti vähän heikkona näihin valmiiksi värjättyihin lankoihin...).Tyttelit toivoivat lyhytvartisia villasukkia (mitä ne sellaiset ovat??? Niihinhän ei saa tehdä vartta, joka on kaikkein mukavin osuus koko sukassa...). Äidin puikoilta pesi ja myös linkosi.

Regian Ombre Stripe sinivihreäsävyisenä. 2,5mm pyöröpuikoilla "two-in-one" kärjestä aloitettuna. Hiukan pienenlivakat tuli kaikesta kokeilemisesta huolimatta. Ja tuo lyhyt varsi saisi kuitenkin olla hiukan pidempi.
























Regian Fluormania (puna-kelta-vihreä vasemmalla). 2.5mm:n pyöröillä kaksi kerrallaan, varresta aloittaen. Aika sähäkät värit, vaan kuka niitä näkee, kun nehän ovat kengässä. Varsi edelleen (liian) lyhyt.























Pitihän tuota Fluormaniaa neuloa toisiinkin sukkiin, kun sitä niin rutkasti jäi jäljelle. Mustalla Regian 4ply -perussukkalangalla raidoitettuna. Näiden kivat varret sentään pilkottaa tennarin reunan yli.



















Tässä "sukkaputkessa" oli myös sellainen historiallinen poikkeus, että isäntä sai sukat. Sitä ei muuten ole tapahtunutkaan sanoisinko... viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen. Suutarinlapsen kengät ja silleen.

Lankana Regian Allround. Tämä lanka oli Halpa-Halli-tarjouksena ja jotenkin kumman karheaa ja muovintuntuista. Ei tunnu samalle käsissä kuin nuo muut. Väri tosin oli ihan kiva. Puikkokoko edelleen 2.5mm ja edelleen tuplasti pyöröllä varresta aloitettuna. Säikähdin noiden ensimmäisten koon hakua niin, että seuraavat neuloin toisin päin. Eipä tosin nämäkään isännän jaloissa pyöri. Vihreät raidat on tehty jollakin jämällä.



























Ja vielä yhdet. Lanka Regia Zoofari -ihan heräteostos tämäkin. Kiva kokeilla. Jotakin seepraa tavoittelevaa niistä syntyi. Lanka olisi tosin päässyt parhaiten oikeuksiinsa ihan sileänän neuleena. Mutta tässä ribbiä.




























Mitäpä langoista kommentoisin. Tuoteselosteen mukaan Italiassa valmistettua Saksalaiselle Coats GmbH:lle, jonka tuotemerkki Regia on. Perussukkalankaa, ihan mukavan tuntuista neuloessa (paitsi Allround). Pätkärääkättyä löytyy joka lähtöön ja joka vuodenaikaan ilmestyy uutta rääkkäystä. Kivahan näitä on kokeilla, mutta tällaiseen valmiiksiraidoitettuun lankaan ei käy kuin ihan perusmalli. Mitkään koukerot tai kuvitukset eivät niissä näy. Sopii hyvin "aivottomaan" tv-katseluneulontaan.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Pirtin Kehräämön meleerattu karstalanka meets MAXI mania

Teini toivoi kaulaliinaa. Vaatimustaso oli korkealla: iso, lämmin, kova (mitähän sekin mahtoi tarkoittaa?), sellainen, johon voi kääriytyä, mutta joka ei lörpsähdä naaman edestä. Värimailmakin oli rajoitettu. Tällä hetkellä neidille kelpaa vain valkoinen tai “neutraali”. Ja arvatkaa vaan, löytyikö minun massiivisesta lankavarastostani yhtään sen suuntaista lankaa. Ei löytynyt! Ja jos joskus on löytynytkin, olen taatusti värjännyt ne iloisen keltaiseksi tai punaiseksi. Päädyin lopulta ostamaan Pirtin Kehräämön meleerattua karstalankaa ruskean sävyisenä.

Projekti ei meinannut lähteä liikkeelle laisinkaan. Ensin neuloin PK:sta puoli metriä 40cm leveätä tavallista liinaa ja totesin, ettei lanka tule riittämään. Purin. Sitten neuloin reilut puoli metriä kapeampaa, johon teini totesi, että liian kapea ja liian ohut. Purin. Plääh! Minulle ei ollut selvää visioita päässä, mitä pitäisi tehdä ja miten.

Onneksi Hurja-Hanna ryntäsi apuun ja ehdotti minulle Mini mania -mallia. Minulla oli ostamani PK karstalangan lisäksi jemmassa kesällä Vermon kirppikseltä löytämääni luonnonvalkoista karkeaa lampaanvillalankaa. Päätin neuloa Mini manian näistä kahdesta langasta. Kaulaliinan piti olla iso, joten aloitin urakan luomalla 500 silmukkaa. Malli oli helppo, mutta paksu lanka ja valtava määrä silmukoita meinasivat uuvuttaa minut. Teini piti onneksi vauhtia yllä vahtimalla vieressä, että kaulaliinasta tulee varmasti tarpeeksi iso -leveä ja pitkä.


Tulihan siitä.

Kaulaliinalle tuli pituutta 3,8m. Se riittää parhaimmillaan neljä kertaa kaulan ympärille.



















Rakenteesta tuli valituilla langoilla paksu, kova ja jäykähkö, joten niiltä osin kaulaliina toteuttaa tilausvaatimukset. Pintakuviokin on kaunista.














Kaiken kaikkiaan kaulaliinasta tuli kiva ja mikä parasta, teinikin tykkää, joten liinaa on käytetty paljon :-).



















Mini (MAXI) mania
Ohje: Mini mania
Lanka: Pirtin kehräämön meleerattu karstalanka 140 tex x 3, väri 77, luonnonvalkoinen tuntematon lampaanvilla
Puikot: 5,5 mm
Ravelryssä: Mini (MAXI) mania

Langasta vielä sen verran, että tämä oli kerrankin KOTIMAISTA! Pirtin kehräämö Hiirolassa Mikkelin lähellä kehrää ja valmistaa näitä lankoja suomalaisesta villasta. Ihanan rouheita ja kauniisti liukuvärjättyjä vyyhtejä. Toisen langan löysin viime kesänä Espoosta Vermon kirpparilta. Ostin kassillisen luonnonvalkoista villaa aikeenani värjätä sitä, mutta muuhun käyttöönhän tuo meni. 

torstai 18. huhtikuuta 2013

Rowan Silky Tweed käyttökokemuksia

Edellisessä blogipostauksessa esittelin tätä lankaa pääasiassa neulomisvinkkelistä. Tässä tulee puolestaan käyttökokemuksia. Neuloin itselleni vuonna 2010 tunikan Rowanin Silky Tweedistä. Bloggasin työstäni sen valmistuttua näin. Valmistumisen jälkeen tunika on ollut kovassa käytössä koko sen olemassaoloajan. 2,5v käytön jälkeen sekä langasta että mallista on pelkkää positiivista sanottavaa.

Tunikan malli itsessään on hauska ja käytännöllinen, sillä sitä voi pitää lämpimällä säällä t-paidan kanssa ja kylmemmällä pitkähihaisen paidan päällä. Tunika on riittävän pitkä peittämään takamuksen, mutta kuitenkin sopiva käytettäväksi monenlaisten housujen kanssa. Tässä muutama kuva nykytilanteesta (on meiltä lumet sentään sulaneet).



Lanka itse -Silky Tweed, on yksi lempparilangoistani. Neule pehmenee ja löystyy hieman käytössä, mutta säilyttää kuitenkin rakenteensa riittävän hyvin. Neule ei veny eikä nukkaannu yhtään, vaikka on kuluttavassa käytössä. Langan väri ei muutu eikä lanka -luonnonkuitua kun on- sähköisty ja kerää pölyä tai karvaa. Kaiken kaikkiaan loistava lanka!

Tätä lankaa ei valitettavasti enää valmisteta, mutta hamstratkaa sitä, jos jostakin löydätte!

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Rowan Silky Tweed

Englantilaisen Rowanin Argentiinassa valmistuttama Silky Tweed (valitettavasti jo myynnistä poistunut) on yksi minun suosikkilangoistani. Langan koostumus on 80% lampaanvillaa ja 20% silkkiä. Lanka on kevyttä, mutta aluksi jopa karhean tuntuista. Käytössä lanka pehmenee ja silenee, mutta ei nukkaannu eikä veny pahasti, mikä on erittäin hyvä juttu, sillä minulla on myös muunlaista kokemuksia silkki-villa-sekoitteista.















Hankin tätä lankaa Aran-neuletta varten. Suunnittelin mielessäni tunikamittaista, lyhythihaista, poolokauluksista neuletta ja etsin sopivaa mallia, mutta sitä ei vain tullut vastaan, joten oli ryhdyttävä toisenlaiseen toimeen.

Ostin "kanssa-räveltäjältä" japaninkielisen "Guernsey and Aran Sweaters" -kirjasen, jossa oli mahtavia malleja ja havainnollisia kaavioita (muusta tekstistä ei sitten mitään ymmärtänytkään).
















Kirjassa ei ollut valmiina mallia, joka olisi vastannut mielikuvaani, mutta etsin kirjasta sopivan neulepinnan/kaavion ja modasin sen Silky Tweedille sopivaksi raglanhihaiseksi ja poolokaulukselliseksi tunikaksi, jonka pystyy toteuttamaan yhtenäisenä pyöröneuleena helmasta kaulukseen saakka.

Ja sitten neuloin piiitkäään ja haaartaaasti.... Tässä kuvaa keväältä 2012.
















Silky Tweedin neuletuntuma on Aran-tyyppisessä neuleessa varsin maittava. Lanka on karheaa, joten silmukat eivät karkaile ja pinnan kuviointi tulee hyvin esille. Langan väri tosin vaikuttaa kuvion näkyvyyteen, mutta tämä tummanpunertava sävy toimi mielestäni ihan mukavasti. Jatkuvan Aran- neulepinnan tekeminen on sitten oma juttunsa. Neule ei salli minkäänlaista huomion herpaantumista, joten TV:n katselun saa kyllä unohtaa. Ja työn jatkaminen tauon jälkeen on oma juttunsa (kun vain muistaisi, missä ja miten on menossa...). Toisaalta väistämättöminen virheiden korjailu on jälkikäteen mahdollista langan karheuden auttamana.

Vihdoin ja viimein neule valmistui -reilun vuoden neulomisen jälkeen helmikuussa 2013. Tällainen siitä tuli. Tarkemmat tiedot (puikot ja langan menekki) löytyvät Ravelrystä nimellä Cable Tunic



















































Olen itse varsin tyytyväinen lopputulokseen. Tunika sopii legginsien tai farkkujen kanssa käytettäväksi -joko lyhyt- tai pitkähihaisen puuvillapaidan kanssa. Tunika on toistaiseksi varsin "pintaa pitkin viistävä", mutta neule tulee löystymään hieman käytössä, joten ongelma on väliaikainen. Tästä saattaa vaikka tulla uusi lempineuleeni :-).


torstai 15. marraskuuta 2012

Oravannahkakauppaa

Henkilö A antaa kaksi vyyhteä itsevärjättyä vuosikertanallea henkilölle B, joka antaa vastalahjaksi yhden vyyhden Wollmeisen twiniä. Jokainen kanssaneuloja havahtuu tässä kohtaa, että hep, kauppahan ei mene tasan. Voisi sanoa, että 2kpl vuosikertanallea = yksi oravannahka ja 1kpl Wollmeisen Twiniä = kaksi oravannahkaa. Siispä kaupassa on yhden oravannahkan vaje.

Tässä ovat oravannahkalapaset paikkaamaan tuota vajetta. Lapaset, jotka kuvassa suorastaan hehkuvat marrasauringossa.
















Malli: Mari Muinosen Yellow Harvest Mittens
Lanka:Pirtin kehräämön Karstalanka, n. 75g
Puikot: 4,5mm
Ravelryssä: Squirrel Skin Mittens






















Voi, mikä ihana malli! Ja tuo lanka on kuin tehty tätä mallia varten. Kerrassaan herkullista neulottavaa!

maanantai 5. joulukuuta 2011

Väriterapiaa, toinen kohtaaminen

Innostuin kovasti vanhojen Novitan lankojeni värjäämisestä. Taannoin puuhailin apteekin elintarvikevärien kanssa. Nyt oli aika kokeilla "koolausta", olinhan tuonut Kool-Aid -pusseja messutuliaisina Tampereelta. Koolausohjeissa oli kaksi tapaa värjätä, joko modernisti mikrossa tai vanhanaikaisesti kattilassa hellalla. Minä valitsin vanhanaikaisemman metodin, koska kattilapuuhastelu karkkiväreillä oli vielä niin tuoreena muistissa.

Olin ostanut punaista, oranssia ja keltaista Kool Aid -jauhetta tavoitteenani oranssinpunaiset sävyt. Noh, mitäpä minä nyt sanoisin... Langat tulivat toki hiukan kirkkaamman sävyisiä kuin elintarvikeväreillä värjätyt, mutta Kool Aid imeytyi lankaan huomattavasti nopeammin kuin etv, joten vyyhden toinen pää jäi auttamatta alkuperäiseen sävyynsä (yritin saada aikaan liukuvärjättyä lankaa laskemalla vyyhden hitaasti kattilaan). Väreistä täydellinen punainen jäi edelleen saavuttamatta, mutta muuten langat olivat kyllä pirteän puna-oransseja.

Mummokin käväisi "samassa sopassa" sävyttämässä omia 7V-varastojaan. Piti saada aikaan myös "poikalankaa", joten värjäsimme Kool Aidin lisäksi hiukan sinisellä ja vihreällä etv:llä.

Tässäpä nämä vyyhtemme. Kolme oikean puolimmaista on etv-värjättyjä ja muut koolattuja.
















Salama ikävästi laimentaa värejä, mutta tässä keräkuvassa värit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Pohjaväreinä pääasiassa persikanväristä 7V:tä, yksi harmaa 7V ja yksi luonnonvalkoinen Tico-Tico.
















Nyt kipin kapin neulomaan!

tiistai 15. marraskuuta 2011

Väriterapiaa

Marraskuu. Ei lunta. Ulkona pimeää tai harmaata riippuen vuorokaudenajasta. Ankeaa. Masentavaa.

Ikkunasta näyttää tälle:



















Nyt jos koskaan tarvitaan VÄREJÄ!

Minulla on joitakin kymmeniä vyyhtejä vanhoja vuosikerta-Nalleja ja Seiskaveikkoja. Värit ovat silkkaa "ysäriä"  (yhden vyötteen takaa löytyi Novitan arpajaiset, joihin osallistuminen päättyi vuonna 1992) eivätkä oikein inspiroi tänä päivänä















Kaivoin Ullaneuleesta esille ohjeen elintarvikeväreillä värjäämisestä ja eikun tuumasta toimeen. Purin langat vyyhdeille, liotin etikassa ja päästin ne riemukkaisiin värikylpyihin. Kyllä tässä ankeus katoaa!



























































Väreinä käytin apteekista saataavaa jauhemaista elintarvikeväriä; keltaista, karmiininpunaista, sinistä ja vihreää. Pohjalangat olivat pääasiassa vaaleankeltaista ja persikkaa, yksi luonnonvalkoinen. Tavoitteena oli saada langasta "elävää" eli ei tasaisesti värjäytynyttä vaan sävyistä. Mielestäni onnistuin kohtalaisesti :-)

Nyt pukkaa sukkaa puikoille! Eikä ole harmaata!

perjantai 2. syyskuuta 2011

Kesän reissuneuleet = sormikkaat I

Kesän reissuneuleet alkavat pikkuhiljaa valmistua esittelykuntoon.

Näissä on hommissa on kaksi vaikeaa vaihetta:
1) saada aikaan kaksi sukkaa/lapasta/sormikasta ja
2) saada tekeleet pääteltyä.

Käsine- tai jalkinepareissa ensimmäisen neulominen onnistuu lähes aina muitta mutkitta, mutta kärsimättömän ihmisen motivaatio toisen tekemiseen meinaa herkästi lopahtaa -varsinkin, jos tuotos ei osoittaudu ihan sellaiseksi, mitä alun perin ajatteli. Ja päättelykeiju... hän on ollut koko kesän jossakin muualla kuin meillä ;-).

Mutta katsokaapas tätä! Alkukesän reissuneule on vihdoin ja viimein viimeisteltynä.

Sormikkaat. Inspiraatio ja malli omintakeisesti mukailtuna Tine Solheimin kirjasta Leikkiä langoilla.




















Lankana Zitronin Trekking Pro Natura, 25% bambua 75% villaa, väri 1604, kulutus n. 80g
Puikot: 2,5mm

Jäin kiertävien neuleiden koukkuun, joten palmikko kiertää joustinneuleessa ranteesta peukaloon. Muissa sormissa joustinneuleen 2o-silmukat alkavat kiertyä palmikolle vasta joustinneuleen jälkeen.



































Tämä lanka on ohutta, mutta oikein mukavaa neulottavaa. Käsiala tulee suhteellisen kaunista, lanka ei säikeile ja pinta on siistiä. Myös käytössä tämä lanka kestää todella hyvin sekä käyttöä että konepesua.

Sormikkaista itsestään tuli napakat. Sopivat käteen "kuin hansikas". Syyskäytössä parhaimmillaan. Terveisiä vain äidille, toivottavasti sormikkaat pääsevät aktiiviseen käyttöön!

maanantai 29. elokuuta 2011

Reissuneule Lapualla

Olen näköjään ajautunut raportoimaan ihan muuta asiaa kuin käsityötä. Tosin tässäkin tarinassa on kyllä aiheeseen kuuluva loppu. Mutta ensin ihan muuta. Vietimme rivakkaa viikonloppua Lapualla suunnistuksen merkeissä. Itä-Suomi paistatteli viikonlopun alkajaisiksi ihanassa helteessä, kun taas pohjanmaalla satoi vettä koko perjantain ja vielä lauantaiaamunakin (meidän tuuria tietysti). Mutta nämä reippaat 1600 nuorta suunnistajaa viis veisasivat vesisateesta, märästä metsästä tai mudasta. Se nimittäin vedellä lähtee, mikä maastosta tarttuu...

Tässä kuvaa viimeiseltä rastipisteeltä, hiukan on MUTAA!



















Kisan jälkeen kengät puhdistettiin railakkaasti paloletkulla majoituskoulun pihalla ja pantiin kuivamaan seinustoille. Oli muuten muutama pari suunnistuskenkiä. Jotkut huhuilivat omia kenkiään vielä seuraavana aamuna kisapaikallakin, mutta taisivat nuo lopulta kaikki päätyä oikeille omistajilleen.
























Ei käynyt huoltajillakaan aika pitkäksi, mutta kyllä oli mukava reissu! Niin ovat fiksua porukkaa nuo lapsukaiset ja nuoret!
Matkaneulekin oli mukana ja valmistui pitkän bussimatkan aikana. Kunhan päättelykeiju käy meillä (sitä ei ole näkynyt koko kesänä, on varmaan kiireellisemmillä asioilla jonkun kanssaneulojan kotona), esittelen tekeleitä hiukan tarkemmin.















perjantai 17. kesäkuuta 2011

Viron tuliaisia

Ihanainen äitini kävi Viron kiertomatkalla jokunen viikko sitten. Minäkin haaveilin keväällä samalle matkalle pääsystä, mutta perheellisen kesäelämässä on liian monta liikkuvaa osaa, joten matkailu Viroon jäi jälleen pelkäksi haaveeksi. Mutta kyllä minä vielä joskus pääsen pyörähtämään siellä paljon puhutussa lankaparatiisissa -ihan varmasti pääsen.

Minä sain kassillisen tuliaisia! Olihan se sitten ihan pakko tulla tänne elvistelemään niillä ;-).
















- kaksi pellavaista pyyhetta hauskoilla kuoseilla (pyyhkeenä tai sitten jalostan näistä jotain...)
- kaksi vyyhteä BBB Filatin ohutta merinovillaa (yhdessä 100g vyyhdessä 1400m lankaa, hui!)
- kaksi vyyhteä sukkalankaa (Austemanin Stepiä ja Schoeller Stahlin Fortissima Sockaa)
- kaksi vyyhteä minulle ennestään tuntematonta, mutta äitini kovasti kehumaa Schoeller Stahlin Limboa (100% villaa)

Nyt vain puikot kilisemään :-). Kiitos äiskä!

tiistai 4. tammikuuta 2011

Chevalier-lapaset

Ihastuin taannoin kovasti Tikrun Chevalier-lapasmalliin, sillä malli näytti hyvin erikoiselle ja haasteelliselle. Tulostin ohjeen jemmaan kokeillakseni sitä joskus. Se "joskus" tuli joulun alla, kun joululahjushuumassa kokeilin aiemmin syksyllä hankkimaani Cascade 220 -villalankaa tähän malliin. Lanka toimi hienosti, paitsi että oli aavistuksen ohjeen lankaa paksumpaa, joten lapasista tuli reilut. Luulen kuitenkin, että kummitätini (joka sai nämä joulupaketista) pystyy näitä käyttämään.



















Malli: Chevalier
Lanka: Cascade 220 100% perulainen villa, suklaanruskea, 50g
Puikot: 4mm

Kuvan otin kummitäniti "erämaakämpällä" kynttilän valossa ja mustalla lampaankarvalla. Arvata saattaa, että langan väri ei näytä likimainkaan sille, mitä se elävässä elämässä on. Tästä linkistä näkyy langan oikea värisävy paremmin (lanka on se suklaanruskea takavasemmalla).

Lanka oli oikein neulontakelpoista, mukavan paksua ja hyvää työstettävää. Malli oli mielenkiintoinen, mutta ei kovin vaikea, vaikka niin luulin. Tosin -kuten kuvasta näkyy- malli on aika herkkää käsialan vaihteluille. Lohduttaudun sillä, ettei ohjeen lapasetkaan ihan tehdastekoisille näytä ;-). Oikein kiva malli. Kannattaa kokeilla!

perjantai 26. marraskuuta 2010

Messuilemassa Tampereella

Meillä oli kolmen sukupolven "Tyttöjen viikonloppu" Tampereella. Ohjelmaan sisältyi vierailu Kädentaidot 2010 messuilla. Messut ovat kyllä oikea käsillätekijän taivas! Ideoita, tarvikkeita, neuvontaa ja samanhenkisiä ihmisiä riittää. Kiertelimme C-hallissa kaikessa rauhassa katsellen ja pysähdellen 3,5h ja niinpä A-halli oli valitettavasti "selätettävä" tunnissa eli hallin tarjonta jäi ainoastaan täsmäiskukäyntien varaan (= kiersin lankaa myyvät osastot -kuinka ollakaan). No, ehkäpä seuraavalla kerralla voisi tehdä kaksipäiväisen messukäynnin, toisena päivänä toinen halli kaikessa rauhassa ja toisena toinen...

Yleiskommenttina näytteilleasettajia oli viime vuotiseen tapaan paljon ja tarjonta mielenkiintoista. Lankoja ja välineitä oli tarjolla runsaasti -jopa vielä enemmän kuin aikaisemmin. Huovutus ja skräppäys olivat edelleen vahvasti esillä -samoin helmeily. Tässä muutamia poimintoja mielenkiintoisista reitin varrelle osuneista kohteista:

Sysimetsä Design, kaikenlaisia pieniä ihanuuksia huovasta valmistettuna (tämän ihanuusosaston bongasin jo viime vuonna, mutta en muistanut enää kotona yrityksen nimeä. Nyt katsoin sitten tar-kal-la silmällä ;-))
Koskenpään huopatehdas, huopavalikoimaa todella laidasta laitaan
Käsityötalo Priima, aivan erityisen ihania lankoja hypisteltävänä


Ja tässä sitten muutamia mukaan tarttuneita makupaloja:















Oranssi vyyhti oikealla on Pirtin kehräämön Finnwool-villalankaa 160g, ihanan "rouhea" vyyhti (pelkkä ständi oli näkemisen arvoinen kaikkine värikkäine villoineen ja hahtuvineen)
Harmaat (luonnonvalkoiset) vyyhdet takana ovat Raijan Aitan Wolli karstalankaa (70% villaa, 30% pellavaa), varsin rouheaa tämäkin ja värin valitsin sillä silmällä, että tarvittaessa voin värjätä -tai sitten ei.

Lankakauppa Kujeesta kaksi vyyhetä Cascade 220:ä. Luonnonvalkoinen (tuo siis on livenä luonnonvalkoinen) on tarkoitettu Daniel the Spanielin (Mimmille terveisiä!) valkoiseksi, kun ruskeaa minulla jo on aiemmin hankittuna. Punainen on muuten vaan...

Tinttamarellista löysin etualalla olevat edullisimmat yksiväriset Austermanin Stepit. Nämä on tarkoitettu reimunkirjavien kaveriksi raidallisten tai kuviollisten sukkien/lapasten tekemiseen.

Muutakin tilpehöörää tarttui mukaan. Sinooperista saippuamassaa (joulusaippuat mielessä) ja Helmimerestä huopapalleroita ja puuhelmiä jouluisten helminauhojen tekemiseen. Ja huomatkaa myös pieni sydämenmuotoinen piparimuotti...



Eikö törsöttely pelkkiin messuihin rajoittunut. Tampereen Lankamaailmassa oli messujen ajan 20% alennus, joten kummasti sieltäkin kaupasta tultiin ulos kantamusten kera (kaikki vaaleanvihreät puuttuvat tästä kuvasta, kun ovat jo mummolla jatkojalostuksessa). Hjertegarnin Alpaca Silk on minun lempilankani. Vikingin Vilma on sen sijaan ihan uusi tuttavuus (säärystimet tulossa).















Viikonlopun jälkeen olin sitä mieltä, että hankin lankoja maltillisesti enkä tehnyt heräteostoksia, mutta onkohan tuo kuitenkaan totta? Hmm... Ei muuta kuin neulomaan!

tiistai 16. marraskuuta 2010

Taas lapaset (ja pipo)

Menee lujaa tällä käsistä karanneella lapasmopolla (ja pipomopolla).

Tuskin olin saanut edellisen pipon pois puikoilta, kun teinineiti halusi toisen pipon. Tällä kertaa mustan. Malli oli kuulemma oltava tosi yksinkertainen (ei palmikoita tai muita krumeluureja), mutta "pitkä". Valitsin langaksi Alpaca Silkin, sillä olen viehättynyt tähän lankaan, kun se on pehmoista eikä kutita. Mallineuleena oli ihan perus 2o-2n joustinneule. Pipo valmistui matkalla Espooseen ja takaisin, pimeässä autossa käsikopelolla. Välillä katselin neuletta hansikaslokeron valossa, kun en muistanut kumpi on menossa, oikea vai nurja. Tällainen siitä sitten tuli. Kertaalleen jo ennätin purkaa kavennuksetkin, kun pipo ei miellyttänyt teiniä. Näytti kuulemma väärälle päässä.


Malli: Oma
Lanka: HjerteGarn Alpaca Silk (60% alpakka, 30% merinovilla, 10% silkki), väri musta, 75g
Puikot: Pyöröpuikko 2,5mm

Sitten oli saatava lapaset, mustat tietenkin, samaan sarjaan sopivat (ja ihan heti). Nämä on tehty samaisesta Alpaca Silkistä kaksinkertaisella langalla. Peruslapanen, selkämys 2o-2n. Toinen lapanen ei ole pienempi, vaikka tuossa hätäisessä kuvassa siltä näyttääkin. Käytössä ovat jo nämäkin.



















Malli: Oma
Lanka: HjerteGarn Alpaca Silk (60% alpakka, 30% merinovilla, 10% silkki), kaksinkertainen , väri musta, 75g
Puikot: Puikot 3mm

Ja loppuepisodina Teini sitten jätti piponsa bussiin. Ei ollut kuulemma huomannut, kun se putosi päästä. Olin kyllä aika vähällä muuttua Hermioneksi. Mutta onni onnettomuudessa, että pipo lopulta löytyi bussiyhtiön varikolta löytötavaraosastolta.

torstai 11. marraskuuta 2010

Parit lapasparit

Näin aluksi sanottakoon, että huovuttaminen ei ole minun lajini, mutta ennenkokematon Novitan Huopanen aiheutti sen, että mopo karkasi käsistä... Tuli neulottua "parit" lapaset.



Näissä ei ole kyllä neuletekniikan häivääkään, mutta minua kiinnosti, kuinka tuo Huopanen oikein huopuu. Huopuihan se! Ensimmäiset lapaset vasemmalla olivat minua kyynäpäihin saakka ennen pesukonekeikkaa. Pesin ne normaalissa 40 asteen pesussa ja linkouksessa (!). Lapaset kutistuivat ja tiivistyivät ihan olemattomiin. Muistuttavat lähinnä huopatossua. Noh, eivätpähän kastu helpolla.

Vihreät on tehty juniorille. Odottavat vielä jonkinlaista villakirjontaa pintaansa (onkohan toiveajattelua meikäläisen kohdalla, villakirjontaa, minä...???).

Oranssit ovat minun kokoani, hiukan vähemmän myllytystä pesukoneessa.

Vihreänkirjavat ovat hetken mielijohteesta tehty Filonan Hahtuvalangasta. Ei huovutettu.



Malli: Huopasen vyötteestä mukaeltu
Lanka: Novita Huopanen, 100% villa, oranssi, 100g
Puikot: 6mm
Huovutus: Pesukone 40 asteen kevypesu ja linkous 500r/min


Malli: Huopasen vyötteestä mukaeltu
Lanka: Novita Huopanen, 100% villa, oranssi ja keltainen, 100g
Puikot: 6mm
Huovutus: Pesukone 40 asteen kirjopesu ja linkous 900r/min


(pakko lisätä tämä turhakekuva mukaan, samat lapaset sisätiloissa, apulainen mukana kuvaamassa :-D...)




Malli: Huopasen vyötteestä mukaeltu
Lanka: Novita Huopanen, 100% villa, vihreä, 100g
Puikot: 6mm
Huovutus: Pesukone 2 krt 40 asteen kevypesu ja linkous 500r/min















Malli: Oma
Lanka: Filona Hahtuvalanka, 100% villa, vihreänkirjava, 100g
Puikot: 6mm
Huovutus: Ei huovutettu

(meillä on muuten lunta, huomaatteko?)