Projektikasseja reissuja varten

Kalakukkoneulojien vaihtolaatikko saapui luokseni toistamiseen (ideana kiertävä laatikko, josta saa vaihtaa tarpeellista tavaraa). Viimeksi tein sinne edellisessä postauksessa esiteltyjä puikkokoteloita. Tällä kertaa päätin ommella jotakin neulomiseen liittyvää eli projektikassisettejä reissuja varten. Reissuille tarvitaan sopivan kokoinen kassi projekteille, kivan näköinen, mukava kantaa, toimiva...

Kaunis kangas, kassin muotoinen kassi, siihen kurkistusikkuna ja neutraali vuori, pieniä yksityiskohtia, settiin sopiva pieni puikkokotelo -tällainen siitä tuli:

Ja, kun yhdellä setillä ei laatikosta vielä paljon vaihdeta, tein muutaman lisää:

 

No, mitä näillä vaihdoin,

-lankaa, puikot, nappeja ja puikon päitä. Setit lähtevät jatkamaan matkaa laatikossa. Saahan nähdä, löytävätkö jonkun kanssaneulojan luota uuden kodin. Ja ovatko toimivia käytännössä? 

Yksi setti jäi meille koekäyttöön. Perheäänestyksessä kukallinen ja punainen saivat yhdet äänet ja pöllösetti kaksi ääntä. Siispä demokraattisen äänestyksen tuloksena pöllöt jäivät meille.

Lisää funktionaalista paperiompelua

Edellisestä postauksen lämmittelemänä päästään sydäntä lähellä oleviin neuleasioihin. Karttailusta neulevyötteisiin.

Olen pitkään pyöritellyt päässäni ajatusta neulevyötteiden käyttämisestä (kiitos ideasta Kalapuikolle). Vihdoin ja viimein pääsin tuumasta toimeen ja samaa koteloideaa käyttäen tein reissupuikkokoteloita. Karttojen sijasta käytin neulevyötteitä. Ensin yritin sommitella koko vyötettä, mutta sain mielestäni paremman lopputuloksen leikkaamalla käyttöön ainoastaan "etiketin".

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näihin koteloihin tein pienemmän lokeron puikkoja varten, kun taas isommalla puolella voi säilyttää saksia, pyöröpuikkoja, mittoja tms. tarpeellista matkatavaraa. Kiinnitys edelleen tarranauhalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Samalla kertaa toteutin idean puikkokotelosta, jonka kansi olisi lankavyötteistä. Kotelossa on sama rakenne kuin aikaisemmin tekemissäni (tässä) tai (tässä).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Omassa kotelossani on puute, puikkokokojen merkitsemiseen ei ole kikkaa, joten oikean kokoisten puikkojen etsintä on oma hommansa. Tähän koteloon tein puikkokokojen merkitsemistä varten alareunaan taskun, jonne kokolapun voi pujottaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suojaläpässä on edelleen muutama lenkki tilpehöörin säilyttämistä varten. Omassa kotelossani olevat taskut kys. läpässä olen havainnut hankaliksi. Niitä en laittanut enää lainkaan.

 

Puikkokotelo ja kolme reissupuikkokoteloa lähtivät matkaan kanssaneulojien laatikkovaihtoon. Toivottavasti niille löytyy käyttöä.

Funktionaalista paperiompelua

Long time -no hear. On ollut niin vilkas kesä ja alkusyksy, että en ole ehtinyt ottamaan kuvia neulomuksistani saati sitten bloggaamaan (olen sentään ehtinyt vähän neulomaan). Mutta nyt korjaan tapani!

Kirjoittelin tuossa aiemmin funktionaalisesta käsityöstä ja kuumottelin kanssalukijoitanikin esittelemään omiaan. Nyt esittelen erän omia töitäni, joita voisin kutsua funktionaalisiksi.

Innostuin keväällä kokeilemaan paperin käyttöä ompelumateriaalina. Paperia käyttämällä saa helposti aikaan hauskoja, "henkilökohtaisia" juttuja, joihin voi yhdistää selkeän toiminnallisen jutun.

Tein kompassikoteloita (joissa voi säilyttää suunnistajalle tärkeät kompassin ja emit-leimasimen).
















Päällimmäisenä karttoja, välissä kaksipuolinen silitettävä tukikangas ja pohjalla puuvillakangas. Koko komeus silitetty yhteen ja päällystetty kontaktimuovilla. Sitten "levystä" ommeltu kotelo kanttinauhalla kantaten. Kiinnitys tarranauhalla. Kotelot ovat olleet koekäytössä koko kesän ja toimineet ihan mukavasti.

 

Tein samalla idealla myös Tablettikotelon. Tämä on päällystetty Italian tiekartalla (edelliseltä lomamatkaltamme).

Varsin hauskaa puuhaa tämä "paperiompelu". Tosin materiaalipaketista tulee sen verran kova levy, että ompelun vaikeus rajoittaa lopputuotteen muotoa.

Hurahdin niin tähän karttailuun, että karttateema jatkui ylioppilaskorteilla. Kartassa näkyy suunnistavien ylioppilaiden oma koulu.

Parit projektikassit

Jouluisesta iloittelusta innostuneena ja Marimekon palalaarin äärellä pääni sekoittaneena päätin tehdä itsellenikin muutaman projektikassin.

Vuoritetut kassit, sisällä "tarviketaskut", kahvoja ja lenksuja on sen verran, että löytyy jokaiseen ripustuskoukkuun sopivaa. Päälle nappikoristeita.

Tein vielä molempia kaksin kappalein; Marimekon "Raanu"-kuosisen Tikrunmamille kuljetuspalkaksi ja sinikuvioisen Katri-ystäväiselleni ystävänpäiväksi.

Omat ovat jo kovassa käytössä -tosin hiukan pienenlivakat, kun tämä nykyinen neuleprojekti on niin ISO...

Lisää joulupuuhaa

Kalapuikon vinkeistä innostuneena päätin kokeilla pussikkojen ompelua suunnistuskartoista tavoitteena teinityttösen suunnistuskavereiden lahjominen.

Tästä kehkeytyikin hiukan haastavampi operaatio. Puuvillakangas-kiinnisilitettävä tukikangas-suunnistuskartta-kontaktimuovi -yhdistemästä tuli niin tukeva paketti, ettei se enää taipunutkaan tiukkoihin muotoihin. Meikkipussin tyyliset pussukat oli pakko unohtaa. Ompelin läjän kompassin ja elektronisen leimasimen säilyttämiseen tarkoitettuja pusseja jaettavaksi kilpasiskoille. Niistä tuli ihan kivoja, mutta tämä materiaali jäi kyllä vaivaamaan minua. Vielä minä palaan tähän asiaan kevään kuluessa...

Joulupuuhaa

Joulu on ihanaa aikaa. Silloin saan tehdä puuvillaompelua -ihan syystä ja tarpeeseen. Minä rakastan puuvillaa. Puuvilla, silityrauta, kolmioviivain ja ompelukone -siinä tekemisen avaimet!

Tänä vuonna lahjat oli tarkoitus kääriä tällaisiin "paketteihin".

 

 Tällaisia niistä tuli. Tekeleet levisivät maailmalle sitä mukaa, kun sain niitä uunista ulos. Siispä kokonaispotretti jäi ottamatta. Toivon, että saajillaan olisi näille muutakin käyttöä kuin heittää roskikseen aaton tiimellyksessä.

Kesäremppaa

Nuorempi neito on jo neitoiässä. Hänen huoneensa oli vielä "lastenhuone" ja siitähän sitten rempattiin lomalla kiihkeästi "neidonkamaria"...

Tästä lähdettiin liikkeelle (huone on tosin jo tyhjä ja SIISTI!), keltaisesta lastenkamarista Anna-boordeineen.

Neidonkamarista oli määrä tulla vihreä. Jotta huoneen värin vaihtaminen olisi jatkossa hiukan nopeampaa kuin nyt, torppasin tylysti neidon haaveen vihreistä seinistä ja (diktaattorin oikeudella) määräsin maalaamaan seinät tylsästi maalarinvalkoisella. Väritys oli tarkoitus saada aikaan tekstiilejä käyttämällä.

Sillä aikaa, kun toisaalla revittiin raivokkaasti tapetteja, kitattiin ja maalattiin...

Ompelin toisaalla sängynpeittoa...



Vihreähän siitä kamarista lopulta tuli.

Vihreää pikkuruutua verhoissa ja sängynpeitteessä (sävy kuvassa liian kellertävä).

Säkkituoliin uusi vaaleanvihreä päällinen.

Vanha kuultovalkoinen mäntylipasto maalattiin vaaleanvihreäksi, kuten myös muutama Ikean kehys.

Viime kesän Venetsiamuistotkin sopivat nyt sävyyn.

Lampunvarjostin (bling-bling-hökötys Ikeasta) odottaa vielä pientä vihreäsävyistä tuunaamista. Helmet on jo ostettuna, mutta inspiraatiota odotellessa...

(Sukka)puikkopussi II

Tein pari vuotta sitten syksyllä puikkopussin. Pussi on ollut ahkerassa testikäytössä tähän saakka. Muutama kehityksen aihe vai voisinko sanoa, että suorastaan puute pussissa on ollut. Sukkapuikot ja pyöröpuikot eivät meinaa millään sopia samaan pussiin, pyöröt ovat aina ties missä ja ties kuinka sekaisin ja tietysti just reitillä, kun pitäisi sukkapuikkoja löytää. Lisäksi tälle muulle rekvisiitalle (esimerkiksi silmukkamerkeille) ei ole ollut oikein paikkaa.

Sainpa sitten hauskaa kuosia olevia pellavapyyhkeitä virontuomisina. Enhän minä raaskinut näitä ihanuuksia pyyhkeiksi laittaa. Pupukangas suorastaan huusi päästäkseen uudeksi puikkopussiversioksi. Siispä tuumasta toimeen!

Pellavapyyhe, pellavan väristä sisäkangasta (mitä lie vanhaa tyynynpääliskangasta), pellavakanttia, kiinnisilitettävää tukikangasta ja muutama muovitasku.

Tavoitteena oli tehdä pussi pelkille sukkapuikoille (pyöröt "selätän" myöhemmin). Jokunen lokero olisi oltava isompi ja jokunen paikka olisi oltava muuta tilpehöörää varten. Tämmöinen söpöläinen siitä tuli. 14 lokeroa puikoille. Lokerot tehty muovitaskusta. Sekä päälliskangas että sisäkangas on vahvistettu tukikankaalla. Yritin saada pussiin jäykkyyttä.

Paikat tilpehöörälle suojaläpässä.

Pidikkeitä silmukka- ja kerrosmerkeille.

Kaksi kannellista läpinäkyvää muovitaskua pikkusälälle.

 

Pussi sulkeutuu kahdessa osassa. Ensin toinen puoli...

Ja sitten toinen puoli. Kiinnitys on napeilla. Napinlävet on tehty pyörökuminauhasta, jotta joustaisivat sisällön määrän mukaan.

Pitihän tuota vielä aika tavalla säätää tehdessään. Muovitaskujen ompeleminen ei ole heikkohermoisen hommaa ja vinokantti ei edelleenkään halua olla minun kaverini, vaikka hieronkin sen kanssa tuttavuutta aina säännöllisin väliajoin.

Testaus alkaa nyt. Aika näyttää, toimiiko.

Ompeluhaaste

Sain Hurja-Hannalta ompeluhaasteen.

"Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike. Pelkkä kuvakin riittää, mutta ainahan on kiva kuulla miksi valitsit juuri kyseisen esineen. Lähetä haaste 5:lle."





On vaikeaa valita vain yhtä ja nämä tarvikkeet ovat muutenkin hiukan "poikkitieteellisiä", joten esittelen muutamia parhaita. Tässä minun mieluisat ja tuikitarpeelliset välineet niin ompelussa kuin neulonnassakin:

• Kulmaviivain, ehdoton ykkönen ja tarpeellisin kapine! Mittaa kulmat asteen ja korkeudet millin tarkkuudella.
• 5m rullamitta, loistava kankaan mittaamiseen, erityisesti verhoissa, sängynpeitoissa yms. pitkissä tekeleissä. Pysyy pystyssä ja paikoillaan itsestään!
• Työntömitta, puikkopussini vakiovaruste, mittaa 0,5mm tarkkuudella puikkojen paksuuden (hävettävän huonolaatuinen tosin)
• Suhdeviivain, tässä ei ole oikeastaan ole muuta erikoista kuin käteen sopivuus ja sopiva koko
• Fiskarsin ompelusakset, näppärät ja sopivan kokoiset

Jatkan haastetta TiiQ:lle, Hennille, Mimmimarialle, Eijalle ja vaikkapa Mimmille. 

Minäkin lipsuin hiukan tuonne neuletarvikepuolelle, joten sallittakoon lipsunta kanssabloggareillekin ;-).

Puikkopussi

Olen säilytellyt puikkojani ja koukkujani vuosikymmeniä yhdestä kesätyöpaikasta dyykkaamassani hitsauspuikkoputkessa. Putki on toiminut ihan mallikkaasti, mutta lisääntyvän varustelun myötä se on käynyt ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi (ne kirotut pyöröpuikot kietoutuvat kaiken ympärille ja sukkapuikot etsivät jatkuvasti parejaan...).

TiiQ:n puikkokotelosta intoutuneena ja ylimääräistä vapaa-aikaa saanena ryhdyin tuumasta toimeen. Kankaat löytyivät varastoistani (mitäpä sieltä ei löytyisi), vihreä Enstex viime vuosituhannelta esikoisen hoitokassin jäänteitä ja punainen anopilta vuonna "miekka ja kilpi" saatua Reiman Reimatec kangasta. Kanttinauhaakin oli tullut hamstrattua jostakin loppuunmyynnistä, kun kerran "halvalla sai".

Tarkoitus oli tehdä "käärittävä" kotelo, jossa puikot olisivat sievästi järjestyksessä. Pitkät puikot päätin suosiolla jättää majailemaan entiseen kotiinsa virkkuukoukkujen kera. Päähänpinttymä oli, että koteloon on saatava läpinäkyvät taskut, joista puikot hyvin erottuvat. Pitkään pähkäiltyäni päädyin käyttämään (sävyyn sopivia) punaisia muovitaskuja.

Tällaista jälkeä tuli: muovitaskuissa on tilaa sekä ohuemmille että paksummille puikoille ja pyöröpuikoille on omat kotelonsa. Läpät estävät puikkoja liukumasta ulos koteloistaan, vaikka pussia heittelisi. Näin jälkikäteen ihmettelen itseäni, miksi ne virkkuukoukut eivät tuonne muka mahtuneet, vaikka tilaa olisi ollut yllin kyllin??? No, olkoon tämä prototyyppi 1. Jospa tästä jalostuisi jonakin päivänä seuraava kehittyneempi versio.

Puhdetöitä

Sain yllättäen ylimääräistä vapaa-aikaa -tai siis teoriassa. No, joka tapauksessa pääsin viettämään viikkoa kotioloissa. Lapsi piti onneksi sairastumalla huolen siitä, ettei äidin viikko mennyt ihan koiran kanssa kävelyksi. No tuskinpa olisi tullut muutenkaan ajanvieteongelmia, kun on noita puhdetöitä...














Esikoinen toivoi isoja kangaskasseja, mallia Marimekko (kun tyhmä-äiti ei luovu tuosta vihreästä tekeleestään ja muissa on kahvat liian lyhyet...-tosi Tyhmä Äiti!). Tuumasta toimeen, aamulla tsekattiin kankaat ennen kouluun lähtöä ja illalla oli kassit odottamassa.Näissä ei ole sitten mitään käsityötaidetta. Ovat peruskasseja perustarpeeseen. Tuon yhden kukallisen vuoritin kernillä. Ei kelvannut lapsukaiselle, mutta kauppakassiksi kelpaa (onko teinien ajatuksenjuoksua joskus vaikea seurata?). Sininen ja kukallinen kangas on ostettu vakiopaikastani Finlaysonilta, ruskearaidallinen on Anttilasta.
















Huom! Apulainen kuvan oikeassa alareunassa.

Koiran koulutus etenee huimaa vauhtia -siis koulutuskerrat, koiran oppiminen ei valitettavasti noudata ihan samaa käyrää. Lihapullia kuluu vinhaa vauhtia, mutta onnettomuudeksemme toinen herkkupussi jäi mummolaan viime visiitillä. Vaan, tuumasta toimeen tässäkin asiassa. Nyt on lihapullapusseja! Tämä on muutan yllättävän kinkkinen ommeltava. Sivukappaleiden kiinnitys ei meinaa millään onnistua ilman ryppyjä. Oma vika, pitikö mennä hakemaan haasteita "jalostamalla" SKK:n ohjetta vuorittamalla pussit?
















Puikoillakin on jotakin... verenpunaista TeeTeen Primaveraa (koirankarvoilla ja -kuolalla höystettynä).

Palloja

Löysin taannoisesta Marimekon alesta vihreää Pallo-markiisikangasta. Kangas tuntui niin mukavalle käsissä ja pirteälle silmissä, että siitä alkoi syntymään kaikenlaista...











Moppe sai uuden pedin pyykkikorin tilalle.

Kori on ostettu torimyyjältä ja patjan vaahtomuovi saatu lasten vanhasta patjasta. Valkoinen kangas on vanhaa lakanaa, kun piti säästää tuota vihreää ihanuutta. Patjan päällinen ja reunukset ovat irroitettavissa ja konepestävissä, jos -ja kun sotkua syntyy.

Tässä välissä olin niin uusia ideoita täynnä, että tein täydennyskäynnin Marimekkoon.










Syntyi säkkituoleja.

Nämä ovat ihan ihmiskäyttöön, Moppe on vain mannekiinina. Säkki on malliltaan tetraedri (kaikkihan muistavat vanhan Trip-mehutetran...) ja se vetää noin 150l täytettä. Tein päällisen vetskarilla avattavan ja irroitettavan. Sisällä on vanhasta verhokankaasta sisäpussi, jossa on täyte. Täytettä tilasimme Sastamalasta.

Säkkituolit ovat osoitautuneet mukaviksi käytössä. Niillä voi istua pelipöydän äärellä, katsella telkkaa, rapsuttaa koiraa...










Jätepalat jalostuivat vielä ostoskasseiksi

Yhteen tein hiukan pidemmät kahvat, joten se sopii vaikka olkalaukuksi.

Kylläpäs se oli mukavaa kangasta!