Jouluisia näpertelyjä

Hyvää joulun jälkeistä elämää kaikille teille blogini lukijoille!

Minun jouluuni kuuluu yksi ihanuus, nimittäin jokavuotinen näpertely. Kerrankin sitä saa tehdä hyvällä omallatunnolla! Aika on tietysti aina rajallinen vara, mutta joka vuosi kuitenkin jotakin... tonttuja Cernit-massasta tai kynttiläkoreja ompelemalla tai toppasydämiä joulukortteihin jne...

Tänä vuonna tein joulusaippuoita. Aihe olikin ihan uusi ja aiemmin "korkkaamaton". Kaikki lähti liikkeelle saippuamassasta, jota ostin Tampereen messuilta. Kirjastosta löytyy apu kaikkeen, joten lainasin kirjan saippuanvalmistuksesta (vinkkejä massan värjäämiseksi ja hajustamiseksi) ja sitten vain rohkeasti toimeksi!

Kaikissa meissä asuu pieni kemisti ;-D. Tämähän olikin jännää puuhaa. Massaa sulateltiin ja sekoiteltiin, kaadeltiin muotteihin ja odoteltiin, mitä syntyy... Syntyihän sitä, keittiön viemärikin meni tuoksinassa tukkoon ja isäntä oli syystä aika "joulumielellä"... Mutta saippuoita syntyi vinhaa vauhtia Tiimarin suklaamuotteihin.



Tuli kahvi-kaakaosaippuaa, vanilja-kanelisaippuaa, sitruunasaippuaa ja laventelisaippuaa. Lopuksi saippuat kääräistiin "tuoteselosteen" kera sellofaanikääreisiin ja matkalle naapureiden ja sukulaisten iloksi.

(tunnustan, että en ole vielä itse kokeillut, onko noista ihan oikeasti käytettäväksi... tuoksu on ainakin ihana)

Teknisiä hankaluuksia

Puikot kilisevät salaisissa ja julkisemmissa puuhissa, mutta kameran kanssa on hankaluuksia. Epäilen, että Canon on sanomassa sopimusta irti. Paristot tyhjenevät hetkessä ja lataantuvat lähes vuorokauden, joten käsitöiden tai jouluntulon kuvaaminen on mahdotonta.

Pitääköhän kirjoittaa joulupukille, että bloggaaja toivoisi kameraa...

Lady B.n uusi leninki

Juniorin yllätti vielä leikkiboomi (tai oikeastaan Juniorin äidin yllätti Juniorin leikkiboomi). Lady B. ei ollut "shoppaillut" mitään pariin vuoteen ja niin ollen kaipasi kohennusta garderoobiinsa.

Neuloin välityönä tämän:

Ohje: Tässä linkissä. Leninki mallia 628 ja hattu mallia A42, molemmat hiukan muunneltuna.
Lanka: Fortissima Socka, luonnonvalkoinen n. 30g, punaiset somisteet ovat Novitan vuosikerta-metallinhohtopunaista
Puikot: 2mm

Yläosa muotoutui kauniisti pelkillä lisäyksillä ja kavennuksilla. Selästä yläosa on vyötärölle saakka auki. Ompelin yläreunaan pienen metallisen nepparin, jolla puvun voi kiinnittää. On ihana, että juniori on jo hiukan näppäränäppisempi. Ei tarvitse enää miettiä Lady B.:n vaatteita ainoastaan siltä kannalta, että ne ovat helppoja puettavia.

Helma yllätti. Ohje oli pelkkää oikeaa loppuun saakka, mutta helmahan kiertyi rullalle ja pysyi, vaikka kuinka silitin ja höyrytin. Purin päätellyn reunan, neuloin kaksi kerrosta nurjaa ja virkkasin reunan metallinhohtopunaisella. Nyt helma pysyy kauniisti suorassa.

Ei ollut villalanka ihan paras mahdollinen vaihtoehto tähän leninkiin, mutta eihän minulla käynyt mielessäkään mikään muu lanka näin talvikautena. Noh, ehkäpä seuraavaan leninkiin voin kokeilla vaikka sitä helmikoristeista valkoista puuvillalankaa...

Messuilemassa Tampereella

Meillä oli kolmen sukupolven "Tyttöjen viikonloppu" Tampereella. Ohjelmaan sisältyi vierailu Kädentaidot 2010 messuilla. Messut ovat kyllä oikea käsillätekijän taivas! Ideoita, tarvikkeita, neuvontaa ja samanhenkisiä ihmisiä riittää. Kiertelimme C-hallissa kaikessa rauhassa katsellen ja pysähdellen 3,5h ja niinpä A-halli oli valitettavasti "selätettävä" tunnissa eli hallin tarjonta jäi ainoastaan täsmäiskukäyntien varaan (= kiersin lankaa myyvät osastot -kuinka ollakaan). No, ehkäpä seuraavalla kerralla voisi tehdä kaksipäiväisen messukäynnin, toisena päivänä toinen halli kaikessa rauhassa ja toisena toinen...

Yleiskommenttina näytteilleasettajia oli viime vuotiseen tapaan paljon ja tarjonta mielenkiintoista. Lankoja ja välineitä oli tarjolla runsaasti -jopa vielä enemmän kuin aikaisemmin. Huovutus ja skräppäys olivat edelleen vahvasti esillä -samoin helmeily. Tässä muutamia poimintoja mielenkiintoisista reitin varrelle osuneista kohteista:

Sysimetsä Design, kaikenlaisia pieniä ihanuuksia huovasta valmistettuna (tämän ihanuusosaston bongasin jo viime vuonna, mutta en muistanut enää kotona yrityksen nimeä. Nyt katsoin sitten tar-kal-la silmällä ;-))

Koskenpään huopatehdas, huopavalikoimaa todella laidasta laitaan
Käsityötalo Priima, aivan erityisen ihania lankoja hypisteltävänä


Ja tässä sitten muutamia mukaan tarttuneita makupaloja:

Oranssi vyyhti oikealla on Pirtin kehräämön Finnwool-villalankaa 160g, ihanan "rouhea" vyyhti (pelkkä ständi oli näkemisen arvoinen kaikkine värikkäine villoineen ja hahtuvineen)
Harmaat (luonnonvalkoiset) vyyhdet takana ovat Raijan Aitan Wolli karstalankaa (70% villaa, 30% pellavaa), varsin rouheaa tämäkin ja värin valitsin sillä silmällä, että tarvittaessa voin värjätä -tai sitten ei.

Lankakauppa Kujeesta kaksi vyyhetä Cascade 220:ä. Luonnonvalkoinen (tuo siis on livenä luonnonvalkoinen) on tarkoitettu Daniel the Spanielin (Mimmille terveisiä!) valkoiseksi, kun ruskeaa minulla jo on aiemmin hankittuna. Punainen on muuten vaan...

Tinttamarellista löysin etualalla olevat edullisimmat yksiväriset Austermanin Stepit. Nämä on tarkoitettu reimunkirjavien kaveriksi raidallisten tai kuviollisten sukkien/lapasten tekemiseen.

Muutakin tilpehöörää tarttui mukaan. Sinooperista saippuamassaa (joulusaippuat mielessä) ja Helmimerestä huopapalleroita ja puuhelmiä jouluisten helminauhojen tekemiseen. Ja huomatkaa myös pieni sydämenmuotoinen piparimuotti...

Eikö törsöttely pelkkiin messuihin rajoittunut. Tampereen Lankamaailmassa oli messujen ajan 20% alennus, joten kummasti sieltäkin kaupasta tultiin ulos kantamusten kera (kaikki vaaleanvihreät puuttuvat tästä kuvasta, kun ovat jo mummolla jatkojalostuksessa). Hjertegarnin Alpaca Silk on minun lempilankani. Vikingin Vilma on sen sijaan ihan uusi tuttavuus (säärystimet tulossa).



Viikonlopun jälkeen olin sitä mieltä, että hankin lankoja maltillisesti enkä tehnyt heräteostoksia, mutta onkohan tuo kuitenkaan totta? Hmm... Ei muuta kuin neulomaan!

Taas lapaset (ja pipo)

Menee lujaa tällä käsistä karanneella lapasmopolla (ja pipomopolla).

Tuskin olin saanut edellisen pipon pois puikoilta, kun teinineiti halusi toisen pipon. Tällä kertaa mustan. Malli oli kuulemma oltava tosi yksinkertainen (ei palmikoita tai muita krumeluureja), mutta "pitkä". Valitsin langaksi Alpaca Silkin, sillä olen viehättynyt tähän lankaan, kun se on pehmoista eikä kutita. Mallineuleena oli ihan perus 2o-2n joustinneule. Pipo valmistui matkalla Espooseen ja takaisin, pimeässä autossa käsikopelolla. Välillä katselin neuletta hansikaslokeron valossa, kun en muistanut kumpi on menossa, oikea vai nurja. Tällainen siitä sitten tuli. Kertaalleen jo ennätin purkaa kavennuksetkin, kun pipo ei miellyttänyt teiniä. Näytti kuulemma väärälle päässä.

Malli: Oma

Lanka: HjerteGarn Alpaca Silk (60% alpakka, 30% merinovilla, 10% silkki), väri musta, 75g

Puikot: Pyöröpuikko 2,5mm

Sitten oli saatava lapaset, mustat tietenkin, samaan sarjaan sopivat (ja ihan heti). Nämä on tehty samaisesta Alpaca Silkistä kaksinkertaisella langalla. Peruslapanen, selkämys 2o-2n. Toinen lapanen ei ole pienempi, vaikka tuossa hätäisessä kuvassa siltä näyttääkin. Käytössä ovat jo nämäkin.

Malli: Oma

Lanka: HjerteGarn Alpaca Silk (60% alpakka, 30% merinovilla, 10% silkki), kaksinkertainen , väri musta, 75g

Puikot: Puikot 3mm

Ja loppuepisodina Teini sitten jätti piponsa bussiin. Ei ollut kuulemma huomannut, kun se putosi päästä. Olin kyllä aika vähällä muuttua Hermioneksi. Mutta onni onnettomuudessa, että pipo lopulta löytyi bussiyhtiön varikolta löytötavaraosastolta.

Parit lapasparit

Näin aluksi sanottakoon, että huovuttaminen ei ole minun lajini, mutta ennenkokematon Novitan Huopanen aiheutti sen, että mopo karkasi käsistä... Tuli neulottua "parit" lapaset.



Näissä ei ole kyllä neuletekniikan häivääkään, mutta minua kiinnosti, kuinka tuo Huopanen oikein huopuu. Huopuihan se! Ensimmäiset lapaset vasemmalla olivat minua kyynäpäihin saakka ennen pesukonekeikkaa. Pesin ne normaalissa 40 asteen pesussa ja linkouksessa (!). Lapaset kutistuivat ja tiivistyivät ihan olemattomiin. Muistuttavat lähinnä huopatossua. Noh, eivätpähän kastu helpolla.

Vihreät on tehty juniorille. Odottavat vielä jonkinlaista villakirjontaa pintaansa (onkohan toiveajattelua meikäläisen kohdalla, villakirjontaa, minä...???).

Oranssit ovat minun kokoani, hiukan vähemmän myllytystä pesukoneessa.

Vihreänkirjavat ovat hetken mielijohteesta tehty Filonan Hahtuvalangasta. Ei huovutettu.

Malli: Huopasen vyötteestä mukaeltu

Lanka: Novita Huopanen, 100% villa, oranssi, 100g

Puikot: 6mm

Huovutus: Pesukone 40 asteen kevypesu ja linkous 500r/min

Malli: Huopasen vyötteestä mukaeltu

Lanka: Novita Huopanen, 100% villa, oranssi ja keltainen, 100g

Puikot: 6mm

Huovutus: Pesukone 40 asteen kirjopesu ja linkous 900r/min

(pakko lisätä tämä turhakekuva mukaan, samat lapaset sisätiloissa, apulainen mukana kuvaamassa :-D...)

Malli: Huopasen vyötteestä mukaeltu

Lanka: Novita Huopanen, 100% villa, vihreä, 100g

Puikot: 6mm

Huovutus: Pesukone 2 krt 40 asteen kevypesu ja linkous 500r/min

Malli: Oma

Lanka: Filona Hahtuvalanka, 100% villa, vihreänkirjava, 100g

Puikot: 6mm

Huovutus: Ei huovutettu

(meillä on muuten lunta, huomaatteko?)

Tunika poikittain

Ostin vuosi sitten kevättalvella Lankamatkan lahjakortillani mustanruskeaa Rowanin Silky Tweediä. Langasta piti ensin syntyä palmikkoinen slipoveri -ja melkein syntyikin, mutta suunnilleen hartian korkeudella totesin, että liian isohan tästä tulee. Vaihtoehtoina oli korjata tai purkaa. Loppujen lopuksi päädyin purkamaan, mistä puuhasta kesällä raportoinkin.

Uusi yritys lähti liikkeelle eri mallilla, Moda 2/2010 malli nro 20, "Naisen poikittain neulottu pusero". Hauska malli; lähti liikkeelle hihasta jatkuen kyljen kautta toiseen kylkeen ja päättyen toiseen hihaan -siis poikittain. Mallikuvio oli helppo, mutta sopi mielestäni mainiosti tälle langalle -paremmin kuin aiemmat palmikot. Neuloin vielä mallista poiketen saumattomana, joten ompeluun ei tarvinnut (onneksi, sillä inhoan ompelua) tarttua. Kauluksen ja helmaresorin neuloin reunasta poimituille silmukoille.

Lopputulos on tässä:

Malli: Moda 2/2010 Nro 20, Naisen poikittain neulottu pusero
Lanka: Rowanin Silky Tweed (80% villa, 20% silkki), väri 754 "Tabby", 450g
Puikot: 4mm

Lanka oli hyvää neulottavaa, hiukan karkeahkon tuntuista käsissä, mutta ei säikeillyt eikä tullut epätasaista käsialaa. Nyt käytössä neule on osoittautunut pehmeähköksi, liekö silkki syynä siihen. Helman joustinneule on ehkä aavistuksen liian leveä, muistuttaa vekkihametta ;-). Muuten tunikasta tuli mielestäni ihan käyttökelpoinen ja käytössä tuo on ollutkin.

Tässä vielä muutama kuva. Jotenkin vaikea kuvattava tuo musta lanka.



Lankaostoksia

Olen käyttäytynyt koko menneen kesän ja syksyn suorastaan ihailtavan tiukkapipoisesti ja valistuneen kuluttajan tavoin ;-) lankeamatta heräteostoksiin lankakaupoissa tai tavaratalojen käsityöosastoilla. Toki minun täytyy kiertää lankahyllyt -ja käsityölehtihyllyt aina, kun niitä on saatavilla, mutta kiertely on tehty tiukkaa linjaa noudattaen menneenä kesänä.

Saatuani valmiiksi tunikan tästä koiran riepottelemasta langasta (raportoin tunikasta myöhemmin), päätin palkita itseni vapaamuotoisella törsötyksellä jossakin lankakaupassa. Innostuin ostamaan nettikauppa Titityystä Cascade 220 tosineulojan paketin ruskan sävyissä, vyyhden ennen näkemätöntä Punta Yarnsin Merisock -sukkalankaa, vyyhden s-i-k-a-k-a-l-l-i-s-t-a Noroa ja neliskanttiset puikot silkasta mielenkiinnosta aihetta kohtaan.

Eiköhän näistä riitä väriterapiaa ja synny vielä muutama keskeneräinen tekelekin tämän syksyn tarpeiksi...

Nyt lähti tämä homma lapasesta!

Tämä blogimaailman inspiroimana olen yrittänyt pysytellä hyvin ryhdikkäänä käsityöntekijänä. Sellaisena, joka miettii, suunnittelee, pohtii ja kokeilee ennen projektin aloittamista ja joka vie projektin hallitusti laadukkaaseen lopputulokseen saakka. Sellaisena, joka tekee yhden projektin loppuun ennen uuden aloittamista. Sellaisena, joka ei hamstraa lankaa päättömien heräteostosten seurauksena, vaan hankkii ainoastaan tarpeeseen. Sellaisena, joka... Äh, en ole onnistunut millään rintamalla!

Kulunut viikko on ihan pohjanoteeraus. Katsokaapa tätä! Tämä on oikea kuva-arvoitus. Kuinka monta keskeneräistä tekelettä kuvasta löytyy?

Ensin tein lapasia teinineidin pipon kaveriksi, mutta lanka loppui kesken.

Sitten hullaantuneena paksulla langalla neulomiseen tein yläkulman vihreäsävyiset lapaset Tapion kaupasta ostamastani Hahtuvalangasta. Jatkoin sinisellä, mutta inspiraatio hiipui.

Aloitin sukat, tarkoituksena kokeilla hierovia laskospohjia. Neuloin sukan (etualalla oikealla) pohjaan saakka Opalin "Harry Potter" sukkalangasta, mutta totesin, etteivät valkoiset laskokset sovi tuohon lankaan, eikä oikeastaan väri ole muutenkaan lainkaan ajatellun saajan tyylistä...

Aloitin sukan uudelleen Fortissima Sockasta. Teinpä oikein pitsireunukset ja kaikki. Saahan nähdä...

Sitten sain viikonloppuna Viron tuliaisina Huopasta (jota minä sivistymätön moukka en ole edes koskaan kokeillut) ja pitihän siitä aloittaa samantien lainapuikoilla lapasen teko. Noh, toinen lapanen on tehty, toivottavasti inspiraatio riittää toiseenkin...

Kyllä on lähtenyt ihan lapasesta koko homma! Huoh! Minä kyllä ihailen sellaisia täsmällisen säntillisen järjestelmällisiä ihmisiä.

Lohdukkeena viimeisenä kuva kauniissa järjestyksessä olevista Viron tuliaisista; villaa ja puuvillaa. Kaksi Huopasta on jo ehditty korkata. Kiitos lahjan tuojalle!

Kiva kortti!

Sainpa ystävältäni mukavan kortin! Istuu hyvin aihealueeseen :-D

Kiitos K.!

PAKSUA -liian paksua ja liian vähän sitäkin

Olen seikkaillut tämän viikonlopun ihan vierailla alueilla, nimittäin paksujen lankojen maailmassa. Ei niin, ettei kyseisiä lankoja löytyisi arkistoistani (sieltähän nyt löytyy mitä vain, kun tarpeeksi syvälle penkoo), mutta en ole paksuilla langoilla paljonkaan neulonut sen jälkeen, kun tyttäret lakkasivat käyttämästä villaisia vaippahousuja.

No tyttärethän ne ovat jälleen syypäänä tähän uuteen nousuun. Nimittäin teinineiti oli vailla pipoa. Aikansa selailtuaan mallilehtiä, hän löysi mallin: "Tällainen kuin tämä, mutta sellaisesta toisenlaisesta langasta ja tämä reuna sillai toisella lailla...". Minä puhalsin pölyt lanka-arkiston kannelta ja kaivoin esiin lankaa, joka oli melkein sitä toisenlaista. Neuloin ohjetta uuteen uskoon vääntäen melkein kokonaan valmiiksi yhden pipon, joka osoittautui liian isoksi. Purkamisen ja uudelleen neulonnan jälkeen valmistui tämä:

Isäntä ja juniori ovat sitä mieltä, ettei tuollaista voi käyttää, mutta teinineidille pipo kelpasi -ainakin toistaiseksi. Lopusta langasta aloitin lapasia. Ja voihan p..., niinhän siinä sitten kävi, että lanka loppui kesken. Liian kesken. Olin suunnitellut tekeväni varret toisesta hahtuvasta, mutta en päässyt varteen saakka.

Olisiko kellään (siis voiko jollakulla olla oikeasti tällaista friikkilankaa...???) vajaata tai täyttä kerää Hjertegarnin LONDON lankaa, väri 1002, valkoisena pastellilla kierrelangalla?

Joo, muistan TiiQ, kun sinä kerran yllätit minut tämä lankakerä käsissä ja olit oksentaa... Mutta tässä näet, että "aika tavaran kaupitsee" (kuten äitini aina sanoo) -FRIIKKIlangankin  :-DDD.

Menen huomenna koluamaan paikallisen lankapuodin alelaarit ja hyllyn aluset, mutta pahoin pelkään, ettei tuota friikkiä enää löydy...

EDIT. Ei löytynyt lankaa, ei! Voihan PÖH!

Omenaista syyskuuta

Meidän 7v sitten istuttama "Punainen kaneli" intoutui hillittömään omenasatoon tänä syksynä. Aiemmin olemme saaneet vain maistiaisia, mutta tänä syksynä kypsyi oikein kunnon sato!

HELPPO HILLO

5 l omenalohkoja
2.5 dl sokeria (tavallista tai hillosokeria)

Lohko omenat ja poista siemenkodat.
Keitä omenalohkot pehmeäksi pienessä vesitilkassa. Soseuta.
Lisää sokeri ja kiehauta.
Herkku on valmista!





Olemme syöneet, leiponeet ja paistaneet. Olen keittänyt kolme isoa kattilallista hilloa ja maijallisen mehua. Ja puu on vasta puolillaan...

Mitähän seuraavaksi keksisin?

EDIT... Keitin loput omenat mehuksi yhdessä puolukan kanssa. Makea omppu taittoi mukavasti happaman puolukan makua. Nyt on kaikki saalis jalostettu. Jäämme odottamaan ensi satokautta.

Mintulle mintunvihreää

Matkaneule on valmistunut, joskaan ei matkalla itsellään, jossa kuumuus esti silmukoiden luisuttelun bambupuikoilla (selittelyn makua...). Joka tapauksessa tässä sukat, Mintulle mintunvihreää.

Malli: oma "aivot narikassa" -malli, koko 37:

- 60s kerroksella

- 2o/2n-joustinneuletta varressa ja teräosassa jalkapöydän päällä

- vahvennettu lappukantapää

- nauhakavennus kärjessä

Lanka: Austerman Step, Mode Coctails Col. 121, Caipi, n. 60g

Puikot: 3mm

Tuo lanka on aika mukavaa neulottavaa. Jojoba öljy ja Aloe Vera lisäys tekevät langasta pehmoisen käsille. Lanka on osoittautunut aikaisemmin käytössä hiukan kulutusta kestämättömäksi. Saahan nähdä, kuinka tämän mintun kanssa käy.

(tässä lanka-addikti apulainen vaanii lankakerää kuvaussession aikana...)

Kalakukkovaihto Osa 2.

Ravelryn Kalakukkovaihdossa saamani paketti löi minut täysin ällikällä -positiivisessa mielessä. Vaihtoporukassa osa tunsi toisensa ihan livenä tavattuaan säännöllisesti neulonnan merkeissä. Minä epäsosiaalinen ihminen olen kököttänyt kolossani ja ollut paikalla ainoastaan virtuaalisesti. Joten kävi niin, että minun lahjojani joutui niin ikään tutustumaan minuun ainoastaan osallistumislomakkeen ja blogin kautta.

Mutta Mimmi75 kasasi saatavilla olevilla tiedoilla kerrassaan ihanan vaihtopussin.

Pussin sisältä paljastui tällaisia ihanuuksia (kuva on nyt jostain kumman syystä sitkeästi pystyasennossa):

Ihan alkajaisiksi siellä oli kirje, jossa oli Springerin kuva ja paljon tassuja...

Ensimmäisenä pussista paljastui koira-aiheisia silmukkamerkkejä. Vau! En ole edes tiennyt, että sellaisia hienouksia on olemassa. Otan ne ihan heti käyttöön.

Sitten pussista löytyi kaksi riemukasta ohjetta: Spanieliaiheinen tiskirätti sekä "Daniel the Spaniel" maskotin neulontaohje (noh, tämähän aiheutti jo pienen kriisin meidän perheessä, kun tytöt panivat tappelun pystyyn siitä, kumpi sen ensimmäisen äidin neuloman Daniel-Spanielin oikein saa... Jospa he tappelevat siitäkin, kumpi saa pyyhkiä keittiön pöytää sillä Spanieliaiheisella rätillä ;-DDD). Nämä ohjeet päätyvät puikoille varmasti tässä loppukesän mittaan.

Sitten paketista löytyi kaksi kerää Sandnesin Sisua, ihanan punaista! Ja kerä Garnstudion Muskat softia, riemunkirjavaa! Eli tiskirättiin ja vaikkapa lapasiin on langast valmiina. Ja lempiväreissä!

Lahjuksen kruunasivat tassu-aiheiset salmiakit. En alakaan vielä karkkilakkoon, vaikka sellainen oli suunnitteilla tässä syksyn mittaan.

Tuhannet kiitokset Mimmi75. Lahjus on kerrassaan hieno!!! Vaikka emme olleet koskaan tavanneet, minulla pisti silmään jo heti parkkipaikalla sellainen auto, jossa oli Englannin Springerspanielin ja Beaglen kuvat takalasissa...

Kalakukkovaihto Osa 1

.Innostuin lähtemään mukaan Ravelryn Kalakukkovaihtoon. Tämä oli minulle ihan uusi kokemus, sillä en ole koskaan aikaisemmin ollut mukana missään tällaisessa.

Sain lahjontaparikseni Kalapuikon, joka myös Lelluna tunnetaan. Emme olleet koskaan tavanneet, joten pääsin tutustumaan häneen osallistumislomakkeen ja blogin kautta. Se oli oikeastaan aika hauskaa -siis yrittää tutustua henkilöön hänen nettiin jättämiensä jälkien perusteella. Kalapuikko näytti olevan varsin tuottelias sukanneuloja. Myös tiskirättejä syntyi tasaiseen tahtiin kesän mittaan. Kun hän oli jättänyt vielä muutamia valintaa helpottavia vinkkejä ilmoittautumislomakkeeseen, kokosin paketin seuraavien asioiden perusteella:

- oranssi, keltainen, vihreä
- luonnonkuidut (villaa)
- sukkien neulonta
- enkelikortit

Pakettiin tuli hiukan tavanomaisesta poikkeava sukkaohje "Sideways Socks", neuleeseen sopivaa Austemanin Step sukkalankaa -värimaailmaltaan mahdollisimman lähellä toiveita, ja silmukkamerkkejä neuleen toteuttamisen avuksi. Panin mukaan myös yhden näitä tiskirättejä, jotta Kalapuikko saa hiukan tuntumaa Hjertegarnin Blend Bamboohon.

Viime hetkellä ompelin tavaroille pienen kassin kangaskätköistä löytyneestä ruutukankaan palasta ja etsin mukaan värimaailmaan sopivaa Nordqvistin teetä.

Tältä se sitten lähtiessään näytti:

Pakettiin kuului vielä ohjeen suomennos, joka lähti vastaanottajalle tänään. Lisää käännösapua on saatavana, jos tarvetta ilmenee ;-).

Kivaa oli tämä paketin kokoaminen. Oikein mukavaa puuhaa!

Mutta odottakaapas vain, kunhan ehdin raportoimaan saamastani vaihtopaketista...

Kesäisiä puuhia ja maisemia

Ei tullut tästä keskeneräisestä tekeleestä valmista. Purin harmistumiseni konkreettiseen purkamiseen. Lähes valmis tekele muuttui takaisin langaksi ja aloitin kokonaan uuden mallin. Hommia pääsin tekemään äitini välineillä. Kylläpä insinöörillä intoa riitti hellepäivänä kesäisissä maisemissa ja kelissä. Katsokaapa tätä:

Kolmen kuukauden palmikoiden pyörittely kymmenessä minuutissa kahdelle kerälle ja lähtöruutuun.

Kerältä kahdelle varsin kikkaraiselle vyyhdelle tällaisella välineellä...

Kikkarien vyyhtien kastelua. Apulainen innolla mukana hommissa!

Apulaiselle tuli hiki ja piti vilvoittella välillä...

Vyyhtien kuivatusta seesteisissä kesämaisemissa.

Sitten apulainen iski! Oli nähtävästi sitä mieltä, että vyyhdit kaipaavat pientä ekologista luontolisää (isäntä on sitä mieltä, että koiralla on samanlainen lanka-addikti kuin emännällä, mutta se ilmenee vain eri tavoin...). Alkoi hikinen uudelleen huuhtelu ja selvittely.

Sillä aikaa, kun selvittelin toista vyyhteä kuumeisesti oksanpätkistä ja sammalista laiturilla, apulainen oli jalomielisesti napannut toisenkin ja riepotellut sitä pitkin pihamaata -minun silkkivillani, nyyh! Lopullinen setviminen tehtiin sitten ILMAN apulaista ja vyyhdet pantiin kuivamaan KATTOON!

Sitten tämän session tekninen osuus. Vyyhdeltä kerälle professionaaleilla välineillä! Mustikkapiirakkapellit eivät kuulu joukkoon.

Ja vot! Neljä sievää kerää valmiina uuteen taistoon (pienellä sammal- ja oksalisällä varustettuna). Kerimiskone lähikuvissa.

Uutta mallia puikoille. Jospa tekemisen into nousisi ihan uuteen sfääriin, kunhan nämä helteet hellittävät ja silmukat alkavat taas luistaa puikoilla.

Siihen saakka me apulaisen kanssa nautimme täysin karvoin lämpimistä vesistä ja aurinkoisista kesäpäivistä!

Buongiorno

Terveisiä kesälomalta!

Innostuttiin lähtemään Reissulle perheen kesken. Meidän perheessä "Reissu" tarkoittaa: majoitus netistä & lennot netistä & vuokra-auto netistä, herra ajaa, rouva navigoi ja lapset roikkuvat parhaansa mukaan mukana. Matkalla katsotaan, mitä tapahtuu ja kuinka selvitään. Tällä kertaa selviydyttiin lähes pari viikkoa pohjois-Italiassa. Suomessa oli hellettä, mutta reissulla oli vielä helteisempää -parhaimmillaan lämpömittari näytti +40 astetta, huh!



Minulla oli mukana reissuneule -sukkatekele lentokoneen matkustamon kestävillä bambupuikoilla. Mutta täytyy häpeäkseni tunnustaa, että neule eteni ainoastaan menomatkalla kotoa Helsinkiin ja menolennolla. Muuten oli niin kuumaa ja kosteaa, että silmukat kinnasivat puikoilla ja neule haisi liikaa lampaalle :-(.

Mintulle minttua Austermanin Stepistä. Mallina alakoulun käsityötunnilta selkäytimeen juurtunut "aivot narikkaan" -sukka, joka ei ohjeiden lukemista kaipaa. Mallin suurimpana haasteena on saada aikaan kaksi samanlaista tuotosta.

Mutta eipä ollut niin kuumaa, etten olisi jostakin onnistunut löytämään lankatuliaisia itselleni :-D. Tällaisista upeista maisemista melkein 2000m korkeudesta vyyhti ihanan punaista italialaista 100% alpakkaa. Tästä sormikkaat, niin voi talvipakkasilla muistella mukavia kesähetkiä.

Kesätuliaisia

Lankamaailma Nordiasta ostetut Hjenrtegarnin Blend Bamboot on nyt sitten jalostettu tiskiräteiksi.

Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo, n. 25g/rätti
Puikot: 3,5mm
Malli: Ullaneuleen Ananas

Blend Bamboo on mukavan ohutta ja "lörpöttävää" lankaa. Siitä saa aikaan ihan Sifonet-tyyppisiä tiskirättejä, jotka puristuvat nyrkissä pieneen tilaan. Toimivatkin vielä, siitä on vuoden verran käytännön kokemusta. Väritkin olivat aika houkuttelevia...

Tein räteistä pienillä lisukkeilla ekologisia kesätuliaisia.

Kolme tiskirättiä, vaihtopäinen tiskiharja ja mukavan näköinen pullollinen astianpesuainetta. Pesuaineen valintaperusteena toimi ainoastaan pullon ulkonäkö, kun Prismassa ei paljon Fairin ja Tolun lisäksi muita löytynyt.

Kuvausassistenttikin oli innolla mukana...

Nostalginen lepakko

Valmistui Lepakko. Nostalgiafiiliksillä neulottua.Jännä juttu.

Tätä tehdessäni palasin muisteloissani 80-luvun loppupuolelle, jolloin lepakkohihat olivat myös muotia. Totesin, että että lepakkohihat on osaltani nähty ja koettu, eikä niihin tarvitse enää palata. Mutta teini oli harmissaan siitä, etten ollut säästänyt niitä collareita, joista kehtasin puhua ;-D... armeijan vihreää ja sinapin keltaista, etukappale leikattuna vinosti poikittain ja lepakkohihat... huh!

Tätä tehdessäni pääsin palaamaan myös kultaiselle 90-luvulle, sillä tämä neule syntyi erittäin-hyvin-marinoidusta langasta, jota olin hamstrannut Helsingin villakehräämön säkkimyynnistä joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla. Silloin pääsin anoppini vanavedessä mukaan erikoismyyntiin, jossa sai ahtaa jätesäkkiin lankaa niin paljon kuin repeämättä mahtui ja säkki maksoi kiinteän hinnan. Kyllä hamstrasin! Ja tänne saakka on osa niistä langoista kestänyt. Saisinkohan erityishamsterin kunniamerkin ;-D. Huh siitäkin!

Sitten 2010-luvulle. Tässä Lepakko. Teini on tyytyväinen.

Malli: Novita Kesä 2010, malli 47, hiukan muunneltuna

Lanka: Novita Juhla Casino, 65% villaa-35% puuvillaa, väri persikka, kulutus 7x50g