Putkihuiviputkessa

Olen vankasti putkihuiviputkessa.

Kaikki alkoi siitä, kun teini teki tilauksen. Käytiin teinin kanssa nuorisovaateketjun liikkeessä, tutstumassa tuubihuivivalikoimiin ja sitten panin toimeksi.

Neuloin teinille tällaisen ruskean, löysän, isoilla puikoilla 2o, 2n.



















Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 211
Puikot: 9mm

Kälyni ihastui teinin huiviin niin, että tilasi oman samanlaisen. Syntyi tämä:


 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 9130
Puikot: 9mm

Juniorikin vaati omaa, joten syntyi tämä:

Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka:Viking Garnin Baby Ull  (100% merinovilla), 150g, väri 331
Puikot: 6mm

Tilauskirjassa on vielä kaksi toteuttamatonta tuubihuivia, teinille toinen räväkämmissä väreissä ja lapsukaisten serkkutytölle oma. Joten puikot eivät jouda lepäämään. Onneksi malli on sellainen, että melkein pimeässä ja puoliunessakin onnistuu. Tosin tässä nurja-oikeassakin VOI tehdä virheitä, kun rytmi sekoontuu :-) (nim. "kokemusta on")

Lopuksi, en voi olla kehumatta tuota Alpaca Silkiä. Se on minun lempilankani. Voi, että on ihanan pehmeää lankaa!!!

Käsky käy ja toiveita satelee

Nämäkin säärystimet pitäisi kuulemma purkaa ja neuloa tilalle tavalliset villasukat... Ihmeellinen on teinin ajatuksenkulku.

Onpa hyvä, etten ole ehtinyt vielä päättelemään näitä...

Syksyn käsityökirjoja

On se kyllä kiva juttu, että on kirjasto!

Sen sijaan, että tilaisin päättömästi netin kautta neulekirjoja tai ostaisin jotakin täkäläisten kirjakauppojen valikoimista, olen alkanut seuraamaan kirjaston valikoimaa. Katson läpi uutuudet säännöllisin väliajoin ja varaan/lainaan niitä sitä mukaa. Mikäli joku kirja osoittautuu sopivaksi omia kirjavalikoimiani täydentämään, kirjoitan tiedot muistiin ja ostan kirjan sitten, kun vastaan tulee -sopivalla hinnalla :-).

Nyt syksyllä on uutuuksia putkahdellut tiuhaan tahtiin.

(anteeksi kuvan laatu, on niin pimeää, ettei valo riitä millään kuvien ottamiseen)





















Näissä kirjoissa oli mukana muutama helmi. "Neulo pipot, käsineet, sukat" etuvasemmalla vaikuttaa tosi hyvälle perusteokselle. Minua kirja kiinnostaa ohjemielessä, sillä siellä on mukana useita perusohjeita sukkiin, lapasiin ja pipoihin (erilaisia kantapäitä, erilaisia kärkikavennuksia, erilaisia pipon kavennuksia). Kirja siirtyy hankintalistalleni!

Toinen sydämeni vienyt teos on etuoikealla oleva "150 neulottua ja virkattua kuviota". Oikea jämälankailun perusteos. Jos ei tuosta löydy peitontekijälle ohjeita niin ei mistään. Kirjassa EI ole peitto-ohjeita, vaan nimenomaan ohjeita erilaisiin "lappuihin". Ehdottomasti ostoslistalle!

"Sekaisin langoista" keskittyy lähinnä isoäidinneliön käyttöön. "Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja" on jatko-osa vastaavalle kukkakirjalle (joka minulla on hyllyssäni). Kiinnostavaa ja mieleenjäävää kirjassa on neulottu sinitiainen, mutta sen vuoksi ei kirjaa tarvitse hankkia hyllyyn, otan vain ohjeen talteen.

"Hattitudessa" on hattumalleja, pääsääntöisesti yksinkertaisia malleja paksummille langoille. Ja "Pitsit puikoille" ja "Tyyliä puikoille" sisältävät neulemalleja. Eivät edellytä hankintaa. Pääasia, että ovat tarvittaessa lainattavissa.

Muutama teos on vielä tulossa (varausjonossa). Sitten onkin kirjaston syysuutuudet katsastettu.

Minulla on ongelma...

Olen neulonut putkihuiveja. Ihan simppeleitä huiveja, ohuesta langasta, paksuilla puikoilla, 2o 2n. Mutta ongelma ilmiintyi päiden liittämisessä pötköksi. Miten se temppu tehdään niin, että ohut lanka-paksut puikot yhdistelmän tuotos liittyy yhteen kauniisti ja jopa huomaamattomasti? Vai onko se liikaa vaadittu?

Ompelemalla tehty liitos näyttää tälle:

Ja kolmen puikon päättelyllä tehty näyttää tälle:

Eivät ole kelvollista kumpikaan. Tyytyäkö siis keskinkertaisuuteen vai löytyykö vielä jokin keino? Höh!

Syksyn työmatkaneuleet: palmikkosukat

Voisi luulla, että minulla on pitkäkin työmatka. No onhan se aika pitkä, mutta täytyy tunnustaa, että kyllä minä näitä neuleita edistän myös kotisohvalla enkä ainoastaan työmatkalla. Ja hei, EN neulo ajaessa, ainoastaan pelkääjän paikalla istuessani.

Paikallinen lankakauppa muutti uusiin tiloihin. Kuukauden pystyin vastustamaan "seireenien kutsua", mutta sen jälkeen oli pakko päästä katsastamaan uudet tilat ja uudet valikoimat. Ja niinhän siinä kävi, että lankakassin kanssa tultiin kaupasta ulos, vaikka en tosiaankaan tarvitse yhtään uusia lankoja.

Näihin sukkiin on käytetty uutta tuttavuutta eli Regian Highland Tweediä. Näiden lankojen värimaailma ei oikein kohdannut minun värimaailmaani (joka on arvatenkin kirkkaanpunainen), mutta yksi punaiseen sävähtävä vyyhti kuitenkin löytyi. Siispä siitä sitten. Malli on taasen omasta päästä. Nyt eivät palmikot sentään kierrä, vaan kulkevat suoraan varresta kantapäähän ja jalkapöydälle.

Malli: oma
Lanka: Coats Regia Highland Tweed (54% villa, 28% viskoosi, 18% polyamidi), kulutus n. 80g
Puikot: 3,5mm

Tämä lanka oli jotenkin ihmeellisen tuntuista. Tuntui niin kovin "tekokuituiselle" käsissä. Neulepinnasta tuli kuitenkin ihan eläväistä ja kaunista ja värisävytkin vaihtuvat mukavan liukuvasti. Mutta ei tämä ole kyllä minun lankaani. Mitähän minä tekisin loppulangasta? Kerä oli 150g, joten siitä on vielä puolet jäljellä. Huoh!

Kirjoneulekokeiluja jatkuu...

Teinin lapasepisodi on saatu tältä osin päätökseen.

Kirjoneulelapaset valmistuivat -eivät teinille (liian mustat ja liian punaiset), vaan joululahjalaatikkoon.

Malli: Scandinavian Spots Mittens, kirjasta "60 quick knits"
Lanka: Novitan Nalle, mustaa ja punakirjavaa Coloria, 40g/väri
Puikot: 3,5mm

Minusta malli oli nätti ja kulki mukavasti neuleen loppuun saakka. Lapasista tuli sopivan kokoiset, vaikka malli oli tehty Cascade 220 langalle, joka on hiukan Nallea paksumpaa. Tuo rannemalli viehättää minua erityisesti, sillä ihan simppelillä tavalla neuloen saa kivan näköisen ranneresorin. Noh, kirjoneulehan tietysti kiristelee sieltä täältä, sillä minä olen vielä ihan noviisi tässä kirjoneuleasiassa.

Mitäs tein teinin lapasille? Purin kirjoneuleet ja neuloin ihan yksiväriset lapaset, joihin kirjoin silmukoita jäljentäen mustat raidat.

Tällaiset:

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Malli: oma
Lanka: Novita 7 Veljestä, vaalean keltainen, vaalean punainen ja musta, kulutus yhteensä n. 80g
Puikot 3,5mm
 
Näistä teini tykkäsi.
 
Ja kun minä oikein pääsin vauhtiin tuolla nopealla Seiskaveikalla, tekaisin teinille vielä nämäkin Rastilippulapaset:
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Malli: oma
Lanka: Novita 7 Veljestä, musta ja oranssi, kulutus yhteensä n. 80g
Puikot: 3,5mm
 
Näistä teini tykkäsi kovasti! :-).
 
On se tuo Seiskaveikka sitten nopeaa lankaa!

Kirjoneulekokeilua...

Kardemumman talon blogissa on toinen toistaan upeampia kirjoneuleita. Kun teini sitten alkoi anomaan uusia lapasia, innostuin kokeilemaan kirjoneuletta...

Minulla on kirja "60 quick knits", jossa on malleja Cascaden 220 langalle ja yksi kivan näköinen kirjoneulelapasmallikin. Mittailin, että langan paksuus rimmaa aika hyvin Novitan Seiskaveikkaan, joten uskaltauduin raottamaan hyvässä marinadissa olevan lanka-arkkuni kantta ja kaivoin esille vuosikertaseiskaveikkaani.

Mutta kuinkas kävikään... Malli ja värit kelpasivat teinille, mutta lapasista alkoi muodostumaan uhkaavan isot. Jätin homman vaiheeseen ja kaivelin esiin Nalle-langat samaisesta marinadista. Lapasen koko asettui Nallella kohdalleen, mutta työn edistyessä teini alkoi olla vankasti sitä mieltä, että lapanen on sekä liian punainen että liian musta.

Työt ovat nyt tässä vaiheessa

Mitähän seuraavaksi tekisin...?