Nostalginen lepakko

Valmistui Lepakko. Nostalgiafiiliksillä neulottua.Jännä juttu.

Tätä tehdessäni palasin muisteloissani 80-luvun loppupuolelle, jolloin lepakkohihat olivat myös muotia. Totesin, että että lepakkohihat on osaltani nähty ja koettu, eikä niihin tarvitse enää palata. Mutta teini oli harmissaan siitä, etten ollut säästänyt niitä collareita, joista kehtasin puhua ;-D... armeijan vihreää ja sinapin keltaista, etukappale leikattuna vinosti poikittain ja lepakkohihat... huh!

Tätä tehdessäni pääsin palaamaan myös kultaiselle 90-luvulle, sillä tämä neule syntyi erittäin-hyvin-marinoidusta langasta, jota olin hamstrannut Helsingin villakehräämön säkkimyynnistä joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla. Silloin pääsin anoppini vanavedessä mukaan erikoismyyntiin, jossa sai ahtaa jätesäkkiin lankaa niin paljon kuin repeämättä mahtui ja säkki maksoi kiinteän hinnan. Kyllä hamstrasin! Ja tänne saakka on osa niistä langoista kestänyt. Saisinkohan erityishamsterin kunniamerkin ;-D. Huh siitäkin!

Sitten 2010-luvulle. Tässä Lepakko. Teini on tyytyväinen.

Malli: Novita Kesä 2010, malli 47, hiukan muunneltuna

Lanka: Novita Juhla Casino, 65% villaa-35% puuvillaa, väri persikka, kulutus 7x50g

Helsingissä

Kävimme äiti-tytär-matkalla Helsingissä. Ihaimme kesäistä Helsinkiä, ajelimme metrolla, kävimme Ateneumissa ja nautiskelimme Akateemisessa kirjakaupassa ja Stockmannilla.

Akateemisen kirjakaupan käsityökirjavalikoimat olivat melkoiset ja oli nautinto päästä kiireettä pläräämään kirjoja ihan livenä. Hintataso oli melkoinen, mutta ostin kaikesta huolimatta muutaman hyödyllisen opuksen ihan sillä perusteella, että olin paikan päälle matkustanut.

Stockmannilta löytyi pienehkö lankaosasto kangasosaston kyljestä. Lankavalikoima noudatteli pitkälti kangasvalikoiman periaatteita eli luksusta ja laatua, hinnat sen mukaiset. Mukaan ei lähtenyt mitään, koska...

Kävimme Hakanimessä kurkkaamassa Käsityötalo Priimaa, joka osoittautui pienehköksi puodiksi pullollaan Noroa ja Debbie Blissin lankoja. Oli hienoa nähdä paljon Noroja hyllyssä samaan aikaan eli kaikki sävyt olivat hypisteltävissä. Esillä oli myös Norosta tehtyjä neuleita ja paljon mallilehtisiä, joten inspiraation etsiminen oli mahdollistettu. Käsityökirjoja oli myös melkoinen valikoima tarjolla ja hinnat -yllätys, yllätys- edullisemmat kuin Akateemisessa. Eipä auttanut enää harmitella, kun Akateemisen ostokset oli jo tehty. Muutaman vyyhden Noroa kuitenkin törsöttelin tulevia projekteja varten.

Säästääkseni teiniä (joka ei jostain käsittämättömästä syystä inspiroidu kokopäiväisesta lankamatkailusta) EMME käyneet kurkkaamassa Novitan tehtaanmyymälää Lauttasaaressa EMMEKÄ Lankamaailma Nordiaa Oulunkylässä (vaikka siihen yhteyteen olisi kyllä saanut ujutettua mukavan paikallisjunasightseeingin...)

Lopun iltapäivän ennen kotimatkaa käytimme käyskentelyyn, kahvitteluun ja ruokailuun. Mukavaa oli, vaikka VR molempiin suuntiin myöhästelikin.

Sydämelliset kiitokset K.H.:lle yöpaikasta ja terkkuja koko laumalle!!!

Keskeneräisiä tekeleitä

Täällä joutuu raportoimaan keskeneräisistä käsitöistä, kun ei valmista synny. Joskohan tällä keskeneräisyyden raportoinnilla aiheuttaisi itselleen valmistamispaineita...? Ainakin on julkistanut sen, mitä on tekeillä.

Liivin ja tunikan välimuoto on tulossa tästä tekeleestä. Idea on SSKK-lehdestä, mutta sovellus on ihan oma. Lankana on Rowanin Silke Tweed, joka on varsin mainota neulottavaa. Projekti töksähti kuitenkin loppusuoralle, kun näyttää sille, että liivistä tulee kaikesta mittaamisesta ja koetilkkuilusta huolimatta liian löysä. Laimennan harmistumistani odottelemalla. Kunhan olen fiilikseni lauhduttanut, jatkan joko loppuun tai puran...

Välityönä olen neulomassa Teinille lepakkohihaista kesäpuseroa Novitan Kesä 2010 lehdestä. Tämä työ sisältää jänniä fiilareita. Ensinnäkin lepakkohiha... minusta tuntuu, että se aika on jo eletty, eikä välttämättä tarvitse enää palata (missähän ne kaikki 80-luvun lepakkoneuleet oikein ovat tällä hetkellä? Pitäisi penkoa mummolan kätköjä, saattaisi löytyä Teinille ihan aitoa retroa). Toisekseen lanka -katsokaahan kuvaa tarkasti, tämä on HYVIN MARINOITUA Novitaa. Novita Casino on ostettu ehkä 90-luvun puolivälin paikkeilla -tai jopa aiemmin, silloin kun persikan väri oli edellisen kerran muotia. Lanka on erittäin hyvin säilynyttä, kotimaista valmistetta, laadukasta luonnokuitua (50% villaa, 50% puuvillaa) ja hyvää neulottavaa. Kaikki ainekset ovat siis kohdillaan. Mukavia mielleyhtymiäkin löytyy... Edellisen kerran olen tästä langasta neulonut vauvan peittoa synnytyssairaalassa, kun Teini oli juuri putkahtanut maailmaan. Varsin tunnepitoinen työ siis tekeillä tällä hetkellä!

Lämmin kiitos!

On tämä sosiaalinen media ja virtuaalinen verkosto sitten ihmeellinen asia...

Hurjan-Hannan taannoisessa Knit 'N Style 12/1009 lehdessä oli hauska ruuduista neulottu takki (Malli 18 "Boku"), jonka äitini innostui tekemään itselleen Novitan Purosta. Takista tuli erittäin kaunis, mutta kooltaan hiukan nafti. No, lanka oli loppu eikä sitä enää marketeista saanut, kun kevätlangat olivat jo esillä. Mutta eipä hätä ollut tämän näköinen... Ravelry neuleyhteisö ríensi apuun ja lankaa tupsahti lisää postiluukusta!

Sydämellinen kiitos sinulle Eeva!

Lankamaailma Nordia

Tuli nähtyä tuossa taannoin hiihtolomalla se "etelän ihme" eli pääsin vihdoin pistäytymään Lankamaailma Nordiassa Oulunkylässä. Olihan se kokemus, paikallisten pienien täyteenahdettujen lankakauppojen jälkeen,  iso tila täynnä lankahyllyjä, uusia lankoja, poistolankoja, tukkulankoja, kaikenlaisia erikoisuuksia... Huh, vähemmästäkin menee pienen neulojan pää pyörälle. Onni onnettomuudessa oli se, että isäntä oli parkkipaikalla autossa odottamassa, mikä tarkoitti käytännössä rajoitettua käyskentelyaikaa hyllyjen ihanuuksia hipistellen.

Jotakin kuitenkin tarttui haaviin...

• Gjestalin Naganoa poistolaarista sekalaisia vielä täsmentymättömiä kirjoneuleita varten.
• Viking Naturgarnia tarjouslaarista huovutettavia juttuja varten
• Hjertegarnin Blend Bamboota tiskirättejä silmälläpitäen (tästä langasta saa sellaisia Sifonet-tyylisiä ohuita tiskirättejä)
• Sitten kummallinen hairahdus, oikein paketillinen Perle-lankaa. Tekokuitua helmillä (menetin varmaan arvostelukykyni siinä kiireessä) ja vielä kaksi valkoista irrokkikerää samaa "ihanuutta"
• Tuon (kamalan) Raggegarnin langan sain kaupan päälle.

Älkää edes kysykö, montako kiloa minun lankavarastoni sisältö on... Voisin tosin lähteä uudelleen samaan liikkeeseen, vaikka bussiretkelle. Mitenkäs olisi yhdistetty Ikea ja Lankamaailma...?

Simppelit kynsikkäät

Ainainen käsine- ja sukkapula meidän perheessä, vaikka tuo auringonpaiste tarvetta vähentääkin...

Tässä oikein yksinkertainen ja konstailematon versio kynsikkäistä. Alle ensin pitkällä, tiukalla resorivarrella olevat erilliset kynsikkäät. Päälle tarvittaessa suorat, löysävartiset, helposti käteen laitettavat (hui, meinasin kirjoittaa "vedettävät", mutta sanasta tuli ihan toinen mielleyhtymä...) lapaset.

Lanka: Regia Silk, 4-säikeinen, n. 60g
Puikot: 2,5mm

Regia Silk (jota hankin viime kesänä) on aika ohutta neulottavaa, muuten kyllä kevyttä ja "sujuvan" tuntuista lankaa, josta tulee sileää jälkeä. Tuo väriyhdistelmä, mitä tästä kerästä syntyy ei ihan näköhermoja hivele, mutta ei kuitenkaan käyttöä estä ;-). Tekisi mieli kokeilla langasta myös jotakin muuta. Sen verran kivalta se käsissä tuntuu.

Teinineiti omi nämä tuotokset heti käyttöön, ennen kuin ehdin edes silittää...

Norottaa

Minua on pitkään kiehtonut kokeilla Noro-sukkalankaa. Kun vihdoin annoin itselleni luvan törsötellä yhteen vyyhteen Tampereen käsityömessuilla olin askeleen lähempänä langan kokeilua. Netissä olin törmännyt mukavan näköisiin liukuvärjätystä langasta tehtyihin raitasukkiin (esim täällä), joten siitäpä sitten omakin kokeilu lähti etenemään.

Ostettuani toisen vyyhden hiukan maltillisempaa värisävyä syntyi muutamat Noroiset raitasukat.

Sateenkaarenkirjava lanka on Noro S182 ja maltillisempi raitalanka Noro S150. Kumpaakin lankaa kului 100g eli yhteensä 200g. Puikkokoko 3mm. Molemmat sukat on neulottu kärjestä aloittaen. Pidemmissä on tiimalasikantapää ja lyhemmissä lappukantapää. Jälkikäteen arvostellen tiimalasikantapää sopi kyllä paremmin raitaiseen sukkamalliin. Siitä tuli siistimpi ja jotenkin mukavammin raidoituksen keskelle sopiva.

Lanka oli vallan mielenkiintoista. Aika karheaa käsissä, mutta ihan aidon ja oikean sukan tuntuista neuleena. Lanka oli välillä paksua ja möykkyistä, välillä hyvinkin ohutta. Väritys oli mahtava -varsinkin tuossa sateenkaarenkirjavassa. Mukava kokemus -luksushäivähdyksellä ;-). Käytin langan viimeistä pätkää myöten loppuun. Jämistä tein lapaset. Kärjestä varteen, jotta sain koko langan käytettyä.