En ole oikein koruihmisiä. Eniten käytetty "koru" lienee kännykkä, joka roikkuu kaulassa työpäivät pitkät. Miehillä on jotenkin helpompaa, kännykkää voi säilyttää paidan rintataskussa tai vyökotelossa. Mutta entä me naiset? Rintataskullisia paitoja ei löydy vaatekomerosta, esteettistä vyökoteloa ei ole keksitty eikä farkun takataskukaan ei vaikuta kovin luottamusta herättävältä paikalta. Kaulassa roikutettavia pussukoita löytyy, mutta niissä on se hankaluus, että puhelin on aina kaivettava esiin ja pantava käytön jälkeen takaisin.
Minulla on yksi kovasti käytetty Aarikan helminauha, johon olen kovin mieltynyt. Syksyn mittaan helminauhan käyttäminen yhdessä kännykkänauhan kanssa sai minut pohtimaan, voisiko helminauhan ja kännykän kanniskelun jotenkin yhdistää toisiinsa. Tästä ajatuksesta syntyi seuraavaa:
Helminauhoja, joissa voi riiputtaa kännykkää ja avainta. Punainen ja puun värinen nauha ovat omaan käyttöön ja värikkäät nauhat tytöt tekivät itselleen. Jämähelmistä tein muutaman rannekorun "samaan sävyyn". Helmet ja nahkanauhat ovat Tampereen messutuomisia. Värikkäät helmet on ostettu paikallisesta lelukaupasta. Kännykän ja avaimen riiputussysteemit on nyysitty valmiista nauhoista. Jostakin varmasti löytyisi sirompiakin systeemeitä tähän tarkoitukseen, mutta ei tähän hätään ;-).
Ensi viikolla nähdään, kuinka homma toimii käytännössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti