Pompon

Kesästä saakka kaapissa pyörineet Regian Pompon-langat ja kauan keskeneräisenä olleet neuleet ovat nyt vihdoin jalostuneet sormikkaiksi ja lapasiksi.

Sormikkaat näyttävät tälle:

Malli: oma perus-perusmalli
Lanka: Schachenmayr nomotta Regia PomPon, noin 50g
Puikot: 2,5mm.

Lapaset (oma malli) on tehty kaksinkertaiseksi siten, että aluslapanen on tehty ensin ja sitten päällilapaseen on poimittu silmukat joustinneuleen reunasta ja verkkolapanen on neulottu aluslapasen päälle.

Lopputulos näyttää tältä. Aluslapanen kuultaa verkon alta ja nypyt tulevat mukavasti esiin verkkoneuleessa.

Malli: oma

Lanka: Sandnes Garn Lanett 50g ja Schachenmayr nomotta Regia PomPon 50g

Puikot 2,5mm

Lanett on mukava lanka neuloa, mutta tuo PomPon vaatii vähän pinnistelyä. Nypyt eivät itsestään päädy aina neuleen oikealle puolelle ja silmäpakoja on vaikea korjailla. Kaksi kerää Pomponia odottaa vielä jalostamista, joten neulominen tällä langalla jatkuu vielä...

Kännykkänauhoja

Joululepo on tehnyt tehtävänsä. Puuhailupuolellakin alkaa tapahtua jotakin...

En ole oikein koruihmisiä. Eniten käytetty "koru" lienee kännykkä, joka roikkuu kaulassa työpäivät pitkät. Miehillä on jotenkin helpompaa, kännykkää voi säilyttää paidan rintataskussa tai vyökotelossa. Mutta entä me naiset? Rintataskullisia paitoja ei löydy vaatekomerosta, esteettistä vyökoteloa ei ole keksitty eikä farkun takataskukaan ei vaikuta kovin luottamusta herättävältä paikalta. Kaulassa roikutettavia pussukoita löytyy, mutta niissä on se hankaluus, että puhelin on aina kaivettava esiin ja pantava käytön jälkeen takaisin.

Minulla on yksi kovasti käytetty Aarikan helminauha, johon olen kovin mieltynyt. Syksyn mittaan helminauhan käyttäminen yhdessä kännykkänauhan kanssa sai minut pohtimaan, voisiko helminauhan ja kännykän kanniskelun jotenkin yhdistää toisiinsa. Tästä ajatuksesta syntyi seuraavaa:

Helminauhoja, joissa voi riiputtaa kännykkää ja avainta. Punainen ja puun värinen nauha ovat omaan käyttöön ja värikkäät nauhat tytöt tekivät itselleen. Jämähelmistä tein muutaman rannekorun "samaan sävyyn". Helmet ja nahkanauhat ovat Tampereen messutuomisia. Värikkäät helmet on ostettu paikallisesta lelukaupasta. Kännykän ja avaimen riiputussysteemit on nyysitty valmiista nauhoista. Jostakin varmasti löytyisi sirompiakin systeemeitä tähän tarkoitukseen, mutta ei tähän hätään ;-).

Ensi viikolla nähdään, kuinka homma toimii käytännössä.

Oikein hauskaa joulua

Kaikille tahdomme toitottaa,

töttöröö, töttöröö,

toitottamalla toivottaa,

töttöröö, töttöröö,

oikein hauskaa joulua,

töttöröö, töttöröö,

oikein hauskaa joulua,

töttöröö, töttöröö,

töttöröö!

Oikein mukavaa jouluaikaa kaikille!

Messuilemassa Tampereella

Kävin viikonloppuna Tampereella Kädentaidot 2009 messuilla. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni näillä messuilla. Asiakaskunta oli tyystin erilaista kuin työelämässä totuttu liituraitakansa ;-). Näytteilleasettajia oli paljon ja messukävijöitä sitäkin enemmän. Lauantaina parhaaseen messuiluaikaan väkeä oli niin paljon, ettei sekaan mahtunut -puhumattakaan, että olisi mitään nähnyt (paitsi ryysiviä keski-iän ohittaneita kädentaitajia). Olo oli kuin Stockan Hulluilla päivillä. Onneksi meno rauhoittui iltapäivän mittaan ja lopulta hallissa sai kierreillä ihan omaa tahtia.

Paljon oli näkemistä. Oli ideoita, välineitä ja ihanuuksia. Huovutusta, huopaa ja hahtuvaa oli joka puolella. Lankoja oli myynnissä paljon. Helmityöt näyttävät olevan tapetilla, samoin skäppäys, tildailu, pussukat ja materiaalien uusiokäyttö. Tekniikasta kiinnostuneille oli tarjolla puikkoa, koukkua, neulaa sun muuta härveliä. Olisi voinut ostaa vaikka mitä, mutta viikkorahassa oli valitettavasti limiitti. Muutama lankakerä sentään jäi haaviin. Törsöttelin pitkään himoitsemaani Noron sukkalankaan, löysin Regian PomPonia ja muutaman muun vyyhden ostin ihan silkasta mielenkiinnosta. Mukaan tarttui myös vähän puuhelmiä, nahkanauhoja ja heijastinlankaa sekä luun muotoinen piparimuotti ;-) -koiralle omat piparit nääs ;-DDD

Tässä vielä muutama poiminta mielenkiintoisista kohteista:

Lovi Oy, nerokkaita postikortteja, joissa koottava puinen koriste ja kerrassaan upeita sisustuspuita ja -kuusia -niin ikään puisia

Savipaja Elukka, mainioita koirahahmoja, koristeita, kännytelineita tms

Hobboks harrastekirjakauppa, eniten kerralla hypisteltäviä neulekirjoja milloinkaan ja missään. Harmi, etteivät viikkorahat riittäneet enempään shoppailuun tällä osastolla

Kauhavan Kangas-Aitta, heijastinnauhoja ja -lankaa

Tinttamarelli -löysin Regian PomPonia!!!

Huovutettu kukkakauppa, kauniita asetelmia huovuttamalla

Malfatto, valaisimia paperinarusta

Åkermanin peltityö, kivoja piparimuotteja, kannuja, hinkkejä jne

Tee-se-itse-lohikäärme...

Päälimmäisenä jäi fiilis, jonka voi pukea sanoiksi yhden ohikulkevan messuvieraan sanoin: "On niin paljon käsityön tekemistä, ettei ehtisi edes töissä käymään..." Niinpä!

Kiertoradalla

Erittäin taidokas ja erityisen sukkatuottelias TiiQ järjesti uudelle sukkamallilleen nimikilpailun. Bloginpitäjän sähköpostiosoite ja sukassa kiertävän raidan yhdistelmä tuotti mielleyhtymän Kiertoradalla-sukista.

Nimikilpailu tuotti tällaisen ihanaisen voittopostin perjantain postimiehen mukana.

Piparminttusaippuaa, saippuateline ja pesulappu kauniin käsinkirjoitetun kirjeen ja lahjapussin kera. Kiitos TiiQ. Perjantain yllätyspostia oli todella mukavaa saada ja kunnoitus kädentaitojasi kohtaan kasvaa edelleen kohisten.

Keskeneräistä kerrakseen

Alan näköjään hiljalleen palata itselleni ominaiseen tilaan -nimittäin keskeneräisten töiden ympäröimäksi. Viime keväänä siivotessani käsityökätköjäni löysin 20 (!) keskeneräistä projektia, jotka ensi hämmästelyn ("olenko tekemässä tällaista?") jälkeen joko purin tai panin roskiin. Nyt olen sitten pyrkinyt pysymään tiukasti ruodussa, mitään ei aloiteta, ellei edellinen projekti ole valmis. Mutta, mutta... pelkkä vilkaisu olohuoneen kirjahyllyn päälle osoittaa, että itsekuri on höltynyt ja pahasti.

Vai, mitä sanotte tästä:

(on ollut kesken jo pidemmän aikaa...)

Tai tästä:

Tai tästä...

Lisää kahvipussikoreja

Pääsin vauhtiin kahvipussikorien punomisessa. Edelleen olen täydellinen amatööri, mutta jokin tässä hommassa kiehtoo. Olisiko se ekologisuus, materiaalin hidas haaliminen tai punonnan vaatima laskenta ja sommittelu, joka hivelee insinöörin mieltä? Värien asettelu se pointti ei ainakaan ole, sillä saralla tarvitsen vielä paljon harjoitusta!

Mutta joka tapauksessa toinen kori syntyi... (ensimmäisen esittelin aikaisemmin blogissani),

Korin leveys on 11 nauhaa (30 cm), pituus 7 nauhaa (20 cm) ja korkeus 7 nauhaa (20 cm). Koriin upposi noin 60 kpl Kulta Katriina -pusseja.

Kori on menossa äidilleni kiitokseksi laatikollisesta huolella säilöttyjä pusseja vuosien varrelta. Huomatkaahan, että korissa on käytetty kahta eri Kulta Katriina -pussia, ylempänä koria aiempaa vaaleampisävyistä ja alempana tätä nykyistä tummempaa.

Mutta voih, kuinka paljon helpompaa olikaan punoa kaikessa rauhassa varta vasten järjestetyllä kurssilla kuin kaiken hässäkän keskellä kotona. Kyllä se kurssi oli hermolepoa kerrakseen ;-).