Innostuin kovasti vanhojen Novitan lankojeni värjäämisestä. Taannoin puuhailin apteekin elintarvikevärien kanssa. Nyt oli aika kokeilla "koolausta", olinhan tuonut Kool-Aid -pusseja messutuliaisina Tampereelta. Koolausohjeissa oli kaksi tapaa värjätä, joko modernisti mikrossa tai vanhanaikaisesti kattilassa hellalla. Minä valitsin vanhanaikaisemman metodin, koska kattilapuuhastelu karkkiväreillä oli vielä niin tuoreena muistissa.
Olin ostanut punaista, oranssia ja keltaista Kool Aid -jauhetta tavoitteenani oranssinpunaiset sävyt. Noh, mitäpä minä nyt sanoisin... Langat tulivat toki hiukan kirkkaamman sävyisiä kuin elintarvikeväreillä värjätyt, mutta Kool Aid imeytyi lankaan huomattavasti nopeammin kuin etv, joten vyyhden toinen pää jäi auttamatta alkuperäiseen sävyynsä (yritin saada aikaan liukuvärjättyä lankaa laskemalla vyyhden hitaasti kattilaan). Väreistä täydellinen punainen jäi edelleen saavuttamatta, mutta muuten langat olivat kyllä pirteän puna-oransseja.
Mummokin käväisi "samassa sopassa" sävyttämässä omia 7V-varastojaan. Piti saada aikaan myös "poikalankaa", joten värjäsimme Kool Aidin lisäksi hiukan sinisellä ja vihreällä etv:llä.
Tässäpä nämä vyyhtemme. Kolme oikean puolimmaista on etv-värjättyjä ja muut koolattuja.
Salama ikävästi laimentaa värejä, mutta tässä keräkuvassa värit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Pohjaväreinä pääasiassa persikanväristä 7V:tä, yksi harmaa 7V ja yksi luonnonvalkoinen Tico-Tico.
Nyt kipin kapin neulomaan!
MinnaN, muka-kiireinen ja muka-työnorja perheenäiti, jonka yrityksistä lepuuttaa hermojaan käsitöiden parissa tässä blogissa raportoidaan.
maanantai 5. joulukuuta 2011
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Kalakukkovaihto II -jatko-osa
Parit on nyt paljastettu. Minä sain parikseni Knittintinin. Auts... olin jo pitkään seuraillut hänen blogiaan ja ihaillut hänen upeita neuleitaan. Mutta, mitä minä voisin hänelle antaa? En ainakaan mitään itseneulottua. Tein taannoin itselleni uuden neulepuikkopussin, jonka olen tässä syksyn mittaan todennut ihan toimivaksi. Minulla oli valmiiksi leikattuna kankaat toiseen pussiin, joten päätin yllättää Knittintinin ompeluksillani.
Niinpä Husqvarnani vm-86 surrasi jälleen. Kangasosat tulivat pellavakankaasta ja puikkopaikat tein muovitaskuista. Minulla oli tarkka plääni. Piirsin ompeleiden paikat muoviin piirtoheitinkynällä (vihreällä vielä), jotta ompeleet tulevat suorat ja juuri sinne, minne pitääkin. Hyvin näkyivät viivat joo ja ompelukin onnistui, mutta tuli muutama mutka matkaan, kun puhdistin kynänjälkiä muovista kynsilakanpoistoaineella. Osa väristä imeytyi neulan tekemän reijän kautta kankaaseen. Voihan ähmän, rähmän, kähmä!!! Pellavaa ja vihreitä laikkuja, on siinä ammattimaisen näköistä jälkeä! Joka tapauksessa olin ota tai jätä-tilanteessa ja aikani harmiteltuani otin. Niinpä on tässä pakko tunnustaa, että Knittintin sai pussin vihreillä laikuilla.
Toivon kuitenkin, että pussilla on käyttöä -laikuista huolimatta :-)
Niinpä Husqvarnani vm-86 surrasi jälleen. Kangasosat tulivat pellavakankaasta ja puikkopaikat tein muovitaskuista. Minulla oli tarkka plääni. Piirsin ompeleiden paikat muoviin piirtoheitinkynällä (vihreällä vielä), jotta ompeleet tulevat suorat ja juuri sinne, minne pitääkin. Hyvin näkyivät viivat joo ja ompelukin onnistui, mutta tuli muutama mutka matkaan, kun puhdistin kynänjälkiä muovista kynsilakanpoistoaineella. Osa väristä imeytyi neulan tekemän reijän kautta kankaaseen. Voihan ähmän, rähmän, kähmä!!! Pellavaa ja vihreitä laikkuja, on siinä ammattimaisen näköistä jälkeä! Joka tapauksessa olin ota tai jätä-tilanteessa ja aikani harmiteltuani otin. Niinpä on tässä pakko tunnustaa, että Knittintin sai pussin vihreillä laikuilla.
Toivon kuitenkin, että pussilla on käyttöä -laikuista huolimatta :-)
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Kalakukkovaihto II
Osallistuin paikalliseen Kalakukkovaihtoon, jossa paria on tarkoitus piristää syksy- tai joulumielessä.
Yllätys, yllätys, taannoisen Tampereen messureissun jälkeen minua odottikin joulukassi auton takakontissa!!!
Täynnä ihanuuksia...

Paketti oli pullollaan näkö-, maku- ja hajuaistia kutkuttavia yllätyksiä.
- väriterapiaa minulle: Noro Silk Gardenia ihanissa kirkkaissa väreissä
- kynttilä eli lisää apua kaamoksen selätykseen
- tuoksuvaa saippuaa
- suklaata
- joulukalenteri
- ja...suoraan akuuttiin tarpeeseen, TISKIRÄTTI! Kiva väri ja pintaneule. Kun parini paljastuu, voinee hän raotella hieman tuon pintaneuleen saloja...
Parin henkilöllisyydestä ei ollut merkkiäkään... Odotan jännityksellä, ken hän onkaan. Joka tapauksessa suuri kiitos ihanaisesta paketista, jonka Tarkastaja Koiranenkin kävi hyväksymässä :-)
Yllätys, yllätys, taannoisen Tampereen messureissun jälkeen minua odottikin joulukassi auton takakontissa!!!
Täynnä ihanuuksia...
Paketti oli pullollaan näkö-, maku- ja hajuaistia kutkuttavia yllätyksiä.
- väriterapiaa minulle: Noro Silk Gardenia ihanissa kirkkaissa väreissä
- kynttilä eli lisää apua kaamoksen selätykseen
- tuoksuvaa saippuaa
- suklaata
- joulukalenteri
- ja...suoraan akuuttiin tarpeeseen, TISKIRÄTTI! Kiva väri ja pintaneule. Kun parini paljastuu, voinee hän raotella hieman tuon pintaneuleen saloja...
Parin henkilöllisyydestä ei ollut merkkiäkään... Odotan jännityksellä, ken hän onkaan. Joka tapauksessa suuri kiitos ihanaisesta paketista, jonka Tarkastaja Koiranenkin kävi hyväksymässä :-)
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Messuilemassa Tampereella
Meillä oli viiden "neulojanaisen" lauantairetki Tampereelle Suomen Kädentaidot 2011 messuille. Enpä ole aikoihin istunut kuuttasataa kilometria autossa noin huomaamatta. Seura oli sen verran rattoisaa, ettei matkanteko todellakaan painanut! Poskilihakset ovat jumissa samanhenkisen seuran naurattamana.
Messut ovat kyllä edelleen oikea käsillätekijän taivas! Kahdesta aiemmasta käyntikerrasta viisastuneena olin etukäteen merkinnyt hallikarttaan ne paikat, jossa ainakin haluaisin käydä. Kiertelin kartan mukaan kaikessa rauhassa katsellen ja pysähdellen C- ja A-hallin = 4,5h.
Yleiskommenttina näytteilleasettajia oli edelleen paljon ja tarjonta mielenkiintoista. Langat olivat vahvasti esillä (voiko neuloja edes sanoa, että liian paljon...?) samoin korut ja skräppäys. Porukkaa oli entiseen malliin ihan liikaa. Olo oli kuin "Stockkan Hulluilla Päivillä". Mutta kaikesta huolimatta rauhassa ja maltilla kierrellen messuilla ehti näkemään ja kokemaan ihan riittävästi.
Minulla oli ostoslista... :-)
1) Manos Silk Blendiä, väri 7032 tämän kaveriksi. Tätä väriä ei ollut enää nettikaupoissa tarjolla, vaan kuinka ollakaan heti messuille päästyämme ensimmäiseltä Tinttamarellin osastolta sitä löytyi yksi vyyhti -juuri minulle!
2) Kool-Aidia -jota en ole koskaan kokeillut, mutta nyt aion sen tehdä. Samalta Muksuaitan osastolta löysin myös punaseetripalleroita koinkarkoitukseen.
3) Värjättävää lankaa. Vasemmalta Bourettesilkkiä ja Suupohjan kehräämön kampavillalankaa Pata-Noidan osastolta ja Villasilkkiä Pirtin Kehräämön osastolta.
4) Sukkaplokit Succaplokin osastolta.
Ja 5) huopapalleroita Helmimeren osastolta. Nämä eivät joulunpunaisilta tosiaankaan näytä. Niitä ei taaskaan ollut :-(. Mutta ajattelin pudotella noita haaleita väripataan. Saahan nähdä, kuinka palleroisen käy.
Kaksi heräteostosta listan ulkopuolelta.
Hopeasäikeen glitterisukkalankaa
ja kassinkahvat (löysin, löysin, jippii!!!) ja puikonpidikkeitä Konetikin osastolta
Mukava reissu!
tiistai 15. marraskuuta 2011
Väriterapiaa
Marraskuu. Ei lunta. Ulkona pimeää tai harmaata riippuen vuorokaudenajasta. Ankeaa. Masentavaa.
Ikkunasta näyttää tälle:
Nyt jos koskaan tarvitaan VÄREJÄ!
Minulla on joitakin kymmeniä vyyhtejä vanhoja vuosikerta-Nalleja ja Seiskaveikkoja. Värit ovat silkkaa "ysäriä" (yhden vyötteen takaa löytyi Novitan arpajaiset, joihin osallistuminen päättyi vuonna 1992) eivätkä oikein inspiroi tänä päivänä
Kaivoin Ullaneuleesta esille ohjeen elintarvikeväreillä värjäämisestä ja eikun tuumasta toimeen. Purin langat vyyhdeille, liotin etikassa ja päästin ne riemukkaisiin värikylpyihin. Kyllä tässä ankeus katoaa!
Väreinä käytin apteekista saataavaa jauhemaista elintarvikeväriä; keltaista, karmiininpunaista, sinistä ja vihreää. Pohjalangat olivat pääasiassa vaaleankeltaista ja persikkaa, yksi luonnonvalkoinen. Tavoitteena oli saada langasta "elävää" eli ei tasaisesti värjäytynyttä vaan sävyistä. Mielestäni onnistuin kohtalaisesti :-)
Nyt pukkaa sukkaa puikoille! Eikä ole harmaata!
Ikkunasta näyttää tälle:
Nyt jos koskaan tarvitaan VÄREJÄ!
Minulla on joitakin kymmeniä vyyhtejä vanhoja vuosikerta-Nalleja ja Seiskaveikkoja. Värit ovat silkkaa "ysäriä" (yhden vyötteen takaa löytyi Novitan arpajaiset, joihin osallistuminen päättyi vuonna 1992) eivätkä oikein inspiroi tänä päivänä
Kaivoin Ullaneuleesta esille ohjeen elintarvikeväreillä värjäämisestä ja eikun tuumasta toimeen. Purin langat vyyhdeille, liotin etikassa ja päästin ne riemukkaisiin värikylpyihin. Kyllä tässä ankeus katoaa!
Väreinä käytin apteekista saataavaa jauhemaista elintarvikeväriä; keltaista, karmiininpunaista, sinistä ja vihreää. Pohjalangat olivat pääasiassa vaaleankeltaista ja persikkaa, yksi luonnonvalkoinen. Tavoitteena oli saada langasta "elävää" eli ei tasaisesti värjäytynyttä vaan sävyistä. Mielestäni onnistuin kohtalaisesti :-)
Nyt pukkaa sukkaa puikoille! Eikä ole harmaata!
perjantai 11. marraskuuta 2011
Putkihuiviputkessa
Olen vankasti putkihuiviputkessa.
Kaikki alkoi siitä, kun teini teki tilauksen. Käytiin teinin kanssa nuorisovaateketjun liikkeessä, tutstumassa tuubihuivivalikoimiin ja sitten panin toimeksi.
Neuloin teinille tällaisen ruskean, löysän, isoilla puikoilla 2o, 2n.

Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 211
Puikot: 9mm
Kälyni ihastui teinin huiviin niin, että tilasi oman samanlaisen. Syntyi tämä:

Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 9130
Puikot: 9mm
Juniorikin vaati omaa, joten syntyi tämä:
Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka:Viking Garnin Baby Ull (100% merinovilla), 150g, väri 331
Puikot: 6mm
Tilauskirjassa on vielä kaksi toteuttamatonta tuubihuivia, teinille toinen räväkämmissä väreissä ja lapsukaisten serkkutytölle oma. Joten puikot eivät jouda lepäämään. Onneksi malli on sellainen, että melkein pimeässä ja puoliunessakin onnistuu. Tosin tässä nurja-oikeassakin VOI tehdä virheitä, kun rytmi sekoontuu :-) (nim. "kokemusta on")
Lopuksi, en voi olla kehumatta tuota Alpaca Silkiä. Se on minun lempilankani. Voi, että on ihanan pehmeää lankaa!!!
Kaikki alkoi siitä, kun teini teki tilauksen. Käytiin teinin kanssa nuorisovaateketjun liikkeessä, tutstumassa tuubihuivivalikoimiin ja sitten panin toimeksi.
Neuloin teinille tällaisen ruskean, löysän, isoilla puikoilla 2o, 2n.

Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 211
Puikot: 9mm
Kälyni ihastui teinin huiviin niin, että tilasi oman samanlaisen. Syntyi tämä:

Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka: Hejrtegarn Alpaca Silk (60% alpakkaa, 30% merinovillaa, 10% silkkiä), 150g, väri 9130
Puikot: 9mm
Juniorikin vaati omaa, joten syntyi tämä:
Malli: Tuubihuivi oma (2o, 2n)
Lanka:Viking Garnin Baby Ull (100% merinovilla), 150g, väri 331
Puikot: 6mm
Tilauskirjassa on vielä kaksi toteuttamatonta tuubihuivia, teinille toinen räväkämmissä väreissä ja lapsukaisten serkkutytölle oma. Joten puikot eivät jouda lepäämään. Onneksi malli on sellainen, että melkein pimeässä ja puoliunessakin onnistuu. Tosin tässä nurja-oikeassakin VOI tehdä virheitä, kun rytmi sekoontuu :-) (nim. "kokemusta on")
Lopuksi, en voi olla kehumatta tuota Alpaca Silkiä. Se on minun lempilankani. Voi, että on ihanan pehmeää lankaa!!!
lauantai 5. marraskuuta 2011
Käsky käy ja toiveita satelee
Nämäkin säärystimet pitäisi kuulemma purkaa ja neuloa tilalle tavalliset villasukat... Ihmeellinen on teinin ajatuksenkulku.
Onpa hyvä, etten ole ehtinyt vielä päättelemään näitä...
Onpa hyvä, etten ole ehtinyt vielä päättelemään näitä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


