Taas pipo ja taas lapaset

Tampereen messumatkan saalis alkaa olla jo puoliksi kulutettu.

Tampereen Lankamaailmasta haalimani pinkki Alpaca Silk muotoutui vipinällä teinille pipoksi ja lapasiksi. Siinä kävi nimittäin niin onnettomasti, että aiemmin neulomani ja teinin jo kertaalleen kadottama pipo katosi lopullisesti eikä löytynyt edes bussivarikon löytötavaratoimistosta, vaikka siellä toiveikkaana useaan otteeseen vierailin. Setistä ei siis jäänyt jäljelle kuin lapaset ja äitykälle kärttyinen mieli.

Pahimmasta harmistumisesta toivuttuani lupauduin neulomaan uudet. Kiire oli ja valmista olisi pitänyt olla jo aikaa sitten, mutta tällaiset niistä lopulta tuli:

Malli: Oma
Lanka: Kaksinkertainen Hjertegarn Alpaca Silk, pinkki, 200g
Puikot: 4,5mm

Tupsuun sekoitin Vikingin Vilmaa, josta on säärystimet neulottuna, mutta päättelyä odottamassa (samaan settiin sopivat siis). Ajattelin tupsujen tarvitsevan jotakin jämäkämpää lankaa pehmoisen Alpaca Silkin kaveriksi. Vilma on villa-nylon-sekotteinen sukkalanka, joten tupsun pitäisi kestää nuhraantumattomana paremmin.

Tästä Alpaca Silkistä alkaa ehdottomasti muotoutua lempilankani. Se on niin pehmeää ja kutittamatonta. Neuleesta tulee kauniin pehmoista ja kiiltävää. Käsialasta tulee tasaista ja lanka on niin kivan tuntuista käsissä. Ehdoton suosikkini!

Ensin duunasin ja sitten tuunasin

Alkutalven hämärissä neulomani ja huovuttamani lapaset olivat odottaneet loppuvuoden laatikossa mahdollista villakirjontaa. Noh itseni tuntien... eihän siitä mitään tullut ;-).

Joulutiimellyksessä katselimme televisiosta Joulutarina-elokuvaa, jossa joulupukin esiaste lahjanjakomatkalle lähtiessään vetäisi käteensä kunnon tumput. Tumpuissa oli koristenauhaa reunassa ja päällä ristikkokirjailu. Siitä sain kimmokkeen tehdä kirjailuja odottaneisiin lapasiin samanlaiset. Olin varastojeni armoilla, joten koristenauhaa ei ollut käytettävissä, mutta polvekenauhaa kyllä. Sitä siis reunaan ja ristikkokirjailu langanjämillä.

Koska lapaset ovat sangen suurisuiset ja niin ollen herkät keräämään tuulta ja lunta, päätin tehdä niihin samantapaiset resorit, kuin juniorin topparukkasissa. Äidiltäni löytyi jämäkerä Novitan Woolia, jossa oli sama vaaleanvihreä värisävy kuin lapasissa. Siitä siis neuloen pätkät resoria ja ommellen kiinni lapasten sisäpuolelle. Nyt ei tuule eikä lumi lennä kämmeneen.

Jospa näistä nyt tulisi käyttökelpoiset... Mallista tuli itse asiassa niin hauska, että päätin tuhota äitini viimeisetkin ankeat beiget Huopaset ja kokeilla toistoa tästä lapasmallista. Aika näyttää, kuinka projektissa käy...

Tässäpä nämä valmiina ja tässä ennen tuunausta.

Chevalier-lapaset

Ihastuin taannoin kovasti Tikrun Chevalier-lapasmalliin, sillä malli näytti hyvin erikoiselle ja haasteelliselle. Tulostin ohjeen jemmaan kokeillakseni sitä joskus. Se "joskus" tuli joulun alla, kun joululahjushuumassa kokeilin aiemmin syksyllä hankkimaani Cascade 220 -villalankaa tähän malliin. Lanka toimi hienosti, paitsi että oli aavistuksen ohjeen lankaa paksumpaa, joten lapasista tuli reilut. Luulen kuitenkin, että kummitätini (joka sai nämä joulupaketista) pystyy näitä käyttämään.

Malli: Chevalier
Lanka: Cascade 220 100% perulainen villa, suklaanruskea, 50g
Puikot: 4mm

Kuvan otin kummitäniti "erämaakämpällä" kynttilän valossa ja mustalla lampaankarvalla. Arvata saattaa, että langan väri ei näytä likimainkaan sille, mitä se elävässä elämässä on. Tästä linkistä näkyy langan oikea värisävy paremmin (lanka on se suklaanruskea takavasemmalla).

Lanka oli oikein neulontakelpoista, mukavan paksua ja hyvää työstettävää. Malli oli mielenkiintoinen, mutta ei kovin vaikea, vaikka niin luulin. Tosin -kuten kuvasta näkyy- malli on aika herkkää käsialan vaihteluille. Lohduttaudun sillä, ettei ohjeen lapasetkaan ihan tehdastekoisille näytä ;-). Oikein kiva malli. Kannattaa kokeilla!

Jouluisia näpertelyjä

Hyvää joulun jälkeistä elämää kaikille teille blogini lukijoille!

Minun jouluuni kuuluu yksi ihanuus, nimittäin jokavuotinen näpertely. Kerrankin sitä saa tehdä hyvällä omallatunnolla! Aika on tietysti aina rajallinen vara, mutta joka vuosi kuitenkin jotakin... tonttuja Cernit-massasta tai kynttiläkoreja ompelemalla tai toppasydämiä joulukortteihin jne...

Tänä vuonna tein joulusaippuoita. Aihe olikin ihan uusi ja aiemmin "korkkaamaton". Kaikki lähti liikkeelle saippuamassasta, jota ostin Tampereen messuilta. Kirjastosta löytyy apu kaikkeen, joten lainasin kirjan saippuanvalmistuksesta (vinkkejä massan värjäämiseksi ja hajustamiseksi) ja sitten vain rohkeasti toimeksi!

Kaikissa meissä asuu pieni kemisti ;-D. Tämähän olikin jännää puuhaa. Massaa sulateltiin ja sekoiteltiin, kaadeltiin muotteihin ja odoteltiin, mitä syntyy... Syntyihän sitä, keittiön viemärikin meni tuoksinassa tukkoon ja isäntä oli syystä aika "joulumielellä"... Mutta saippuoita syntyi vinhaa vauhtia Tiimarin suklaamuotteihin.



Tuli kahvi-kaakaosaippuaa, vanilja-kanelisaippuaa, sitruunasaippuaa ja laventelisaippuaa. Lopuksi saippuat kääräistiin "tuoteselosteen" kera sellofaanikääreisiin ja matkalle naapureiden ja sukulaisten iloksi.

(tunnustan, että en ole vielä itse kokeillut, onko noista ihan oikeasti käytettäväksi... tuoksu on ainakin ihana)

Teknisiä hankaluuksia

Puikot kilisevät salaisissa ja julkisemmissa puuhissa, mutta kameran kanssa on hankaluuksia. Epäilen, että Canon on sanomassa sopimusta irti. Paristot tyhjenevät hetkessä ja lataantuvat lähes vuorokauden, joten käsitöiden tai jouluntulon kuvaaminen on mahdotonta.

Pitääköhän kirjoittaa joulupukille, että bloggaaja toivoisi kameraa...

Lady B.n uusi leninki

Juniorin yllätti vielä leikkiboomi (tai oikeastaan Juniorin äidin yllätti Juniorin leikkiboomi). Lady B. ei ollut "shoppaillut" mitään pariin vuoteen ja niin ollen kaipasi kohennusta garderoobiinsa.

Neuloin välityönä tämän:

Ohje: Tässä linkissä. Leninki mallia 628 ja hattu mallia A42, molemmat hiukan muunneltuna.
Lanka: Fortissima Socka, luonnonvalkoinen n. 30g, punaiset somisteet ovat Novitan vuosikerta-metallinhohtopunaista
Puikot: 2mm

Yläosa muotoutui kauniisti pelkillä lisäyksillä ja kavennuksilla. Selästä yläosa on vyötärölle saakka auki. Ompelin yläreunaan pienen metallisen nepparin, jolla puvun voi kiinnittää. On ihana, että juniori on jo hiukan näppäränäppisempi. Ei tarvitse enää miettiä Lady B.:n vaatteita ainoastaan siltä kannalta, että ne ovat helppoja puettavia.

Helma yllätti. Ohje oli pelkkää oikeaa loppuun saakka, mutta helmahan kiertyi rullalle ja pysyi, vaikka kuinka silitin ja höyrytin. Purin päätellyn reunan, neuloin kaksi kerrosta nurjaa ja virkkasin reunan metallinhohtopunaisella. Nyt helma pysyy kauniisti suorassa.

Ei ollut villalanka ihan paras mahdollinen vaihtoehto tähän leninkiin, mutta eihän minulla käynyt mielessäkään mikään muu lanka näin talvikautena. Noh, ehkäpä seuraavaan leninkiin voin kokeilla vaikka sitä helmikoristeista valkoista puuvillalankaa...

Messuilemassa Tampereella

Meillä oli kolmen sukupolven "Tyttöjen viikonloppu" Tampereella. Ohjelmaan sisältyi vierailu Kädentaidot 2010 messuilla. Messut ovat kyllä oikea käsillätekijän taivas! Ideoita, tarvikkeita, neuvontaa ja samanhenkisiä ihmisiä riittää. Kiertelimme C-hallissa kaikessa rauhassa katsellen ja pysähdellen 3,5h ja niinpä A-halli oli valitettavasti "selätettävä" tunnissa eli hallin tarjonta jäi ainoastaan täsmäiskukäyntien varaan (= kiersin lankaa myyvät osastot -kuinka ollakaan). No, ehkäpä seuraavalla kerralla voisi tehdä kaksipäiväisen messukäynnin, toisena päivänä toinen halli kaikessa rauhassa ja toisena toinen...

Yleiskommenttina näytteilleasettajia oli viime vuotiseen tapaan paljon ja tarjonta mielenkiintoista. Lankoja ja välineitä oli tarjolla runsaasti -jopa vielä enemmän kuin aikaisemmin. Huovutus ja skräppäys olivat edelleen vahvasti esillä -samoin helmeily. Tässä muutamia poimintoja mielenkiintoisista reitin varrelle osuneista kohteista:

Sysimetsä Design, kaikenlaisia pieniä ihanuuksia huovasta valmistettuna (tämän ihanuusosaston bongasin jo viime vuonna, mutta en muistanut enää kotona yrityksen nimeä. Nyt katsoin sitten tar-kal-la silmällä ;-))

Koskenpään huopatehdas, huopavalikoimaa todella laidasta laitaan
Käsityötalo Priima, aivan erityisen ihania lankoja hypisteltävänä


Ja tässä sitten muutamia mukaan tarttuneita makupaloja:

Oranssi vyyhti oikealla on Pirtin kehräämön Finnwool-villalankaa 160g, ihanan "rouhea" vyyhti (pelkkä ständi oli näkemisen arvoinen kaikkine värikkäine villoineen ja hahtuvineen)
Harmaat (luonnonvalkoiset) vyyhdet takana ovat Raijan Aitan Wolli karstalankaa (70% villaa, 30% pellavaa), varsin rouheaa tämäkin ja värin valitsin sillä silmällä, että tarvittaessa voin värjätä -tai sitten ei.

Lankakauppa Kujeesta kaksi vyyhetä Cascade 220:ä. Luonnonvalkoinen (tuo siis on livenä luonnonvalkoinen) on tarkoitettu Daniel the Spanielin (Mimmille terveisiä!) valkoiseksi, kun ruskeaa minulla jo on aiemmin hankittuna. Punainen on muuten vaan...

Tinttamarellista löysin etualalla olevat edullisimmat yksiväriset Austermanin Stepit. Nämä on tarkoitettu reimunkirjavien kaveriksi raidallisten tai kuviollisten sukkien/lapasten tekemiseen.

Muutakin tilpehöörää tarttui mukaan. Sinooperista saippuamassaa (joulusaippuat mielessä) ja Helmimerestä huopapalleroita ja puuhelmiä jouluisten helminauhojen tekemiseen. Ja huomatkaa myös pieni sydämenmuotoinen piparimuotti...

Eikö törsöttely pelkkiin messuihin rajoittunut. Tampereen Lankamaailmassa oli messujen ajan 20% alennus, joten kummasti sieltäkin kaupasta tultiin ulos kantamusten kera (kaikki vaaleanvihreät puuttuvat tästä kuvasta, kun ovat jo mummolla jatkojalostuksessa). Hjertegarnin Alpaca Silk on minun lempilankani. Vikingin Vilma on sen sijaan ihan uusi tuttavuus (säärystimet tulossa).



Viikonlopun jälkeen olin sitä mieltä, että hankin lankoja maltillisesti enkä tehnyt heräteostoksia, mutta onkohan tuo kuitenkaan totta? Hmm... Ei muuta kuin neulomaan!