"Aivot narikassa" -sukat

Millainen on se sukkamalli, jonka teet silloin
-kun on saatava nopeasti aikaan sukat
-kun ei mietitä hienouksia
-kun on “aivot narikassa” ja neulottaa

Mikä on se alakoulun sukkamalli, joka sinulla on selkäytimessä?

Mikä on se sukka, joka syntyy kuin itsestään?

Tässä on minun "Aivot narikassa" -sukkani, matkaneule, jota ei tarvitse katsoa eikä laskea. Malli, jota voi tehdä ajankulukseen samalla, kun ajatukset ja huomio ovat ihan muualla. Varressa ja jalkapöydällä 2o, 2n joustinneuletta, lappukantapää, kärkikavennus milloin mitenkin.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lanka: Opal Harry Potter, väri: Tonks, 75g
Puikot: 2,5mm
 
Vaikka minä rrrrakastan kaikkia värillisiä lankoja, tämä Tonks oli melkein liikaa minullekin. Onneksi olen Potterini lukenut, joten voin suhtautua tuohon lankaan Tonksia ajatellen. Lankahan on ilmetty Tonks!
 
 

Kahvipusseista "Vuis Lutton II"

Edellisen käsilaukkusession kuluessa kokeilin myös punontanauhojen tekemistä ompelemisen sijasta silittämällä. Sain Pauligin 1kg:n ruskeasta papupussista aikaan 3-kertaisia, silitettyjä 25mm leveitä ja 2,2m pitkiä nauhoja. 26 nauhalla vinopunottuna 35cm x 12cm muotin päälle syntyi "Vuis Lutton II":

Ohuemmasta nauhasta johtuen tästä kassista tuli huomattavasti löysempi kuin edeltäjästään. Kassi muistuttaa olemukseltaan lähinnä esim. niinestä punottua kesäkassia.

Tähän kassiin tein hiukan edellistä edullisemmat kahvat eli ostin suklaanruskeaa nylon-nauhaa ja neljä pronssin väristä D-lenkkiä. Näistä aineksista ompelin kahvat. Punos oli nimittäin sen verran ohutta, että tällä kertaa ei tarvittu suutaria kahvojen kiinnittämiseen. Pohjan vahvistin pohjalevyllä muodon säilyttämiseksi.

Tästäkin kassista tuli varsin käyttökelpoinen yksilö. Silitetyistä nauhoista oli helppo punoa, mutta se erityinen ryhdikkyys ja tanakkuus tästä kassista puuttuu. Lopputulos on levollinen johtuen materiaalista, jota eivät turhat mainosprintit pilaa.

Punominen oli mukavaa, joten seuraavat projektit muhivat jo mielessä...

Ompeluhaaste

Sain Hurja-Hannalta ompeluhaasteen.

"Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike. Pelkkä kuvakin riittää, mutta ainahan on kiva kuulla miksi valitsit juuri kyseisen esineen. Lähetä haaste 5:lle."





On vaikeaa valita vain yhtä ja nämä tarvikkeet ovat muutenkin hiukan "poikkitieteellisiä", joten esittelen muutamia parhaita. Tässä minun mieluisat ja tuikitarpeelliset välineet niin ompelussa kuin neulonnassakin:

• Kulmaviivain, ehdoton ykkönen ja tarpeellisin kapine! Mittaa kulmat asteen ja korkeudet millin tarkkuudella.
• 5m rullamitta, loistava kankaan mittaamiseen, erityisesti verhoissa, sängynpeitoissa yms. pitkissä tekeleissä. Pysyy pystyssä ja paikoillaan itsestään!
• Työntömitta, puikkopussini vakiovaruste, mittaa 0,5mm tarkkuudella puikkojen paksuuden (hävettävän huonolaatuinen tosin)
• Suhdeviivain, tässä ei ole oikeastaan ole muuta erikoista kuin käteen sopivuus ja sopiva koko
• Fiskarsin ompelusakset, näppärät ja sopivan kokoiset

Jatkan haastetta TiiQ:lle, Hennille, Mimmimarialle, Eijalle ja vaikkapa Mimmille. 

Minäkin lipsuin hiukan tuonne neuletarvikepuolelle, joten sallittakoon lipsunta kanssabloggareillekin ;-).

Kävinpä reissussa, joo...

Mitä tapahtuu, kun tällainen sukkalanka-addikti pääsee työmatkan lomassa pistäytymään saksalaisen pikkukaupungin lankapuodissa, jossa on valtava valikoima saksalaisia sukkalankoja aivan toiseen hintaan kuin Suomessa?

a) tilanne ohitetaan kylmähermoisesti ilman ostoksia
b) ostetaan kerä tai kaksi hallitusti valiten
c) ostetaan kerä tai kaksi tai kuusi, kaikki mitä vain tietokonelaukun uumeniin mahtuu

No, tilannehan riistäytyi käsistä ja päätyi vaihtoehtoon c)!

Vai, mitä sanotte tästä:

Woha-Wolle:
- Regian raitalankaa 100g kerä
- Pro Lana merinovillasekoitetta 100g kerä
- Lana Grossan puuvilla-villasekoitetta 100g kerä
- Lana Grossan Villa-soija-polyamidisekoitetta 2 x 50g

Luulin, että tämä oli kaupungin ainoa lankakauppa, mutta kattia kanssa! Vähän matkan päästä löytyi toinen, jonka alelaareja oli pakko penkoa.

Saver:
- Regian puuvillasekoitetta 100g kerä
- Fortissima Socka puuvillasekoitetta 100g kerä
- Fortissima Socka villasekoite (tweed) 100g kerä
- Austermanin puuvillalankaa 50g

Kaikkihan te ymmärrätte, että minun oli tosi viisasta jättää korkkaamaton litran mineraalivesipullo hotelliin, kun en jaksanut kantaa sitä enää mukanani ja kantaa sen sijaan 750g sukkalankoja mukanani kotiin...eikö?

Hinnat olivat nääs Novitan lukemissa. Kaikki kerät 5,95-6,95 EUR -paitsi tuo puuvillakerä maksoi euron.

Ja minä en edes päässyt vielä sinne yksiväristen lankojen puolelle... huoh!

(minulla on morkkis)

Olipa kerran kaksi kerää seiskaveikkaa...

En ole aikoihin neulonut mitään seiskaveikasta...paitsi nyt! Kevään uutuusväri on "Sateenkaari", riemunkirjavaa raitalankaa. Olen selättänyt sitä nyt kaksi vyyhteä eli 300g. Mitäpä siitä saakaan aikaan...?

Jo aikaisemmin raportoin yhden kerän tuotokset, matkaneuleet automatkalla Saariselälle ja takaisin. Kuva vielä muistin virkistämiseksi tässä uudelleen.

Nämä on siis tehty langasta sellaisenaan, ainoastaan resoreihin ja kantapäihin/peukaloihin on käytety ripaus yksiväristä pinkkiä ja vihreää. Tarkempi raportointi näistä neuleista löytyy täältä.

Tuo vihreä lapanen jäi kesken, kun kerä loppui. Jatkoin uudesta kerästä valmiiksi ja tietysti siitä 150g kerästä jäi ainakin 125g jäljelle.

Päätin kokeilla raitasukkaa yksivärisellä ja tällä Sateenkaarella. Ostin paluumatkalla Rovaniemeltä yhden kerän mustaa seiskaveikkaa ja tikutin raitasukkia. Valmistui yhdet sukat...

Edelleen sekä mustaa että Sateenkaarta oli vielä jäljellä. Valmistui toiset sukat... Näihin päätin kokeilla kirjoneuletta. Kirjoneulemalli on kirjasta The Complete Book of Traditional Scandinavian Knitting (Sheila McGregor) vuodelta 1984.

Eikä se raitalanka vielä tähänkään loppunut, joten (kyllästyneenä mustan ja raitalangan voimakkaaseen kontrastiin) tein vielä yhdet raitasukat vuosikerta-seiskaveikasta ja Sateenkaaresta. Johan loppui raitalankakin (kuten kärjestä näkyy, keltainen väri ensin).

Huh, huh! Nyt en neulo vähään aikaan mitään seiskaveikasta. Kiintiö on tälle keväälle täynnä!

Mielenkiintoinen kuriositeetti, että tuo harmaa vuosikerta-seiskaveikka (jostakin viime vuosituhannelta eli "ysärilankaa") tuntuu paksummalta kuin tämä nykyinen. Metrimäärä ja paino ovat vyyhdissä samat, mutta tiheys on eri, kuten vyöte sen kertoo (harmaa mukamas ohuempaa).

Katsokaapa vaikka!

Kahvipusseista "Vuis Lutton"

Minulla on ollut mielessäni jo kauan ajatus punotusta käsilaukusta työpaikan kahviautomaatista kerätyistä kauniista ruskeista papukuvioisista Pauligin kahvipusseista. Syksyn punontakurssille Kansalaisopistoon en päässyt, mutta kevään kurssilla sain vihdoin pannuksi tuumasta toimeen.

Suunnitelmissa oli reilu A4 kokoinen vinopunottu laukku nahkaisilla kahvoilla, työnimenä "Vuis Lutton". Perusmateriaalina käytin 35 kpl ruskeita 1kg:n Pauligin pussia. Lisäksi käytin väriä antamaan vaalemman ruskeaa kaakaopussia miehen työpaikan kahviautomaatista (27 kpl 500g;n pussia). Ompelin 26 kpl reilun kahden metrin nauhoja, joista aloin punomaan kassia 35cm x 11cm muotin päälle.

Tässä yhdistän 9kpl pussijonoja

Taittelin ja ompelin 6-kertaisia nauhoja.

Punonnasta ei ole tietenkään kuvia :-(, mutta tällainen tuli lopputuloksesta, jämäkkä ja tanakka kassi, jonne mahtuu suurinpiirtein A4-kokoinen asiakirjakansio.

Minä halusin kassiin nahkaiset kahvat, jotta kassi näyttäisi KASSILLE. En löytänyt Suomesta paikkaa, josta olisin voinut kahvat hankkia. Kolusin kaikki paikalliset askartelu- ja käsityöliikkeet ja kaikki nettikaupat, jotka keksin. Ei mitään! Kiertelin paikallisten markettien alelaarit sopivan hintaisen kauniskahvaisen kassin toivossa (olisin purkanut kahvat tähän käyttöön), mutta turhaan. Briteistä löysin lopulta yhden nettikaupan, joka myi käsilaukkutarvikkeita ja siellä italialaisesta nahasta valmistettuja kahvoja. Päädyin kuitenkin lopulta teettämään kahvat paikallisessa nahkaompelimossa.


Tällainen siitä tuli:

Tältä se näyttää vielä olalla:

Olen aika tyytyväinen "Vuis Luttoniini". Kassista tuli ihan käyttökelpoisen näköinen ja kokoinen. Mutta huh, millainen työ tässä kassissa oli! Jos tällainen pitäisi myydä, hinta olisi varmaan lähellä aitoa Luis Vuttonia.

Arpajaispalkinto!!!

Voi että!!! Minä olen kerrankin voittanut arpajaisissa. En ole niitä ihmisiä, joilla on yleensä tuuria, mutta nytpä tärppäsi!

Mahtavan monipuolinen käsityöläinen Lellu piti blogissaan arpajaiset, joiden arpajaispalkinto tupsahti postilaatikkooni tällä viikolla. Kerrassaan upea palkinto!

Sain pussukan, joiden tekemistä Lellu taannoin blogissaan esitteli; sanomalehteä (!) pirteän keltaisella vuorituksella, mainio juttu, nätti, kevyt ja hienosti toteutettu. Eikä yllätykset jääneet tähän, vaan pussukasta paljastui vielä muuta mukavaa: kerä kevään vihreää Novitan Rose Mohairia, pussi auringonkukan siemeniä, pieni Hello Kitty -pillerirasia ja neuleaiheinen kortti.

Lanka odottaa neuloutumista keväthuiviksi, kukan siemenet odottavat lumien sulamista ja pillerirasia päätyi jo teinin purkkarasiaksi (vaikka minä suunnittelin siitä silmukkamerkkirasiaa). Neuleaiheinen kortti ansaitsee erityismaininnan, pitäisiköhän minun alkaa keräämään sellaisia, kun minulla on jo kaksi?

Kiitos Lellu! Olet taitava!