MinnaN, muka-kiireinen ja muka-työnorja perheenäiti, jonka yrityksistä lepuuttaa hermojaan käsitöiden parissa tässä blogissa raportoidaan.

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Törsäilemässä

Kävin Tampereella...

Merletto Koskikeskuksessa

Lankaidea Aleksanterinkadulla

Taito Shop Hatanpään valtatiellä

Tuo Taito Shop on kyllä käsityöihmisen paratiisi! Siellä on käsityöideoita, lahjoja ostettavaksi, materiaaleja ja vaikka mitä ihanaa. Ja nuo lankakaupat... Olisipa minulla lottovoitto! Ostaisin peräkärryllisen kaikkia ihanuuksia.

Karu arki: peräkärry jäi vain haaveeksi. Mutta vaikken mitään tarvinnutkaan, tarttui silti mukaan jotakin tuiki tarpeellista tavaraa. Tuo Teeteen Pallas on ihan uusi tuttavuus minulle, kokeilukerät näyttäkööt, mitä lanka on miehiään.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Jälleen kahvipusseista koreja

Olin kansalaisopiston kurssilla "Kahvipusseista koreja". Nii'in... taas! Syksyllä opettelin suoraa punontaa ja nyt sitten vinoa punontaa. Nuo osoittautuivatkin kahdeksi ihan eri tekniikaksi, joten tämä toinen kerta tuli ihan tarpeeseen, vaikka osin kertausta olikin. Onneksi minulta löytyy jo harmaita hiuksia :-D -sovin nimittäin joukkoon. Taitavat olla nämä kahvipussihommelit mummojen puuhaa -ja meidän numeroista pitävien friikkien, jotka saavat kicksinsä punonnan matemaattisesta viehätyksestä.

Tällaista syntyi...18x24x20cm, 46 kpl Pauligin 1kg automaattipusseja.















Tuosta puuttuu vielä kahvat. Tähän vinoon punontaan ei saa punomalla kahvoja. Ne pitäisi tehdä erikseen ja viedä suutarille niitattavaksi. Minusta tuntuu, että tuo kori taitaa kelvata olohuoneeseen tavaransäilytyskoriksi ihan ilman kahvoja.

Tämä punonta on kyllä aika viehättävää puuhaa. Oma jännitykensä on haalia materiaalit kasaan, suunnitella malli ja värit ja sitten lopulta toteuttaa homma. Seuraavan kerran otan havainnollisen kuvasarjan siitä, kuinka tämä temppu tehdään. Voitte tekin sitten kokeilla.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Talvisia kuva-arvoituksia

Tässä talvisia kuva-arvoituksia.

Etsi koira ;-)









Oikea vastaus: Vuffe oli tunkenut itsensä kuviin kaikissa muissa maisemissa, paitsi viimeisessä ;-).

Jatkoarvoitus: löydätkös Vuffen edellisen postauksen kuvista?


sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Bolero- vihdoin valmista!

Pariin kertaan keskeneräisenä raportoitu neulomus on nyt vihdoin ja viimein valmis esiteltäväksi.

Bolero.

Perusideana Novitan "Naisten taikabolero" (Novita-lehti Syksy 2009, malli 29), mutta eri langasta. Neuleenkin tein pitsineuleen sijasta palmikkona. Pitsit eivät ole oikein minua varten. Mutta perusidis oli tuosta lehdestä.

Tältä se näyttää edestä:


Ja tältä takaa:


















Lanka: Teetee Primavera, 400g
Puikot: 4,5mm

Malli oli varsin mielenkiintoinen. Ensin neulottiin suorakaide, jonka alussa ja lopussa oli nurja-oikea. Sitten suorakaide käännettiin kahtia ja sivusaumaan tehtiin pieni ommel ja hihat. Äärimmäisen helppo malli, mutta vaikea hahmottaa, mistä tulee mitäkin ;-). Kun nyt tekisi toisen, osaisi paremmin sovitella itselleen sopivaa kokoa. Ehkäpä tekaisen joskus toisen liukuvärjätystä langasta -vaikka sellaisesta sateenkaarenkirjavasta Norosta...

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Kaulanlämmittimiä

Joulu- ja tammikuun jatkuneet pakkassäät ovat ajaneet minut hurjaan neulontaan ;-). Perheellä käy viima kaulaan ja ongelmaan huudetaan ratkaisuja. Viimevuotiset pitkät kaulaliinat ovat "menneen talven lumia". Nyt tarvitaan jotakin takin alle pantavaa.

No täältä on pessyt ja väliin jopa lingonnut:

Kaulaliina Ravelrystä löytyneellä mallilla "Anthro-inspired scarflet".













Lanka: Novita Puro, revontulet 50g
Puikot: 4.5mm

Toinen samalla mallilla, mutta eri langasta













Lanka: Austermann Greativ+Filz
Puikot 4.5mm

Mallista syntyy näppärä pikku kaulaliina, jossa on jujuna kiinnitys pujottamalla toisessa päässä olevan aukon läpi. Malli on nopea ja helppo, Lopputulos osoittautunut ihan käyttökelpoiseksi neitiosastolla. Joskin löyhäkierteinen lanka tuppaa venymään käytössä ja kiinnityskohta ei ole enää omalla paikallaan. Mutta eipä tuo käyttöä haittaa!

Kauluri ihan omaa designia













Lanka: Hjertegarn Alpaca Silk, väri "mummonruskea" 75g
Puikot: 2,5mm

Lanka on ihanaa, pehmeää ja kutittamatonta. Nappivalinta tällaiseen kohteeseen. Kauluri tuli vain neulottua liian pienillä puikoilla. Lopputuloksesta ei tullut pehmeä ja kuohkea, vaan pikemminkin tiukka ja huopamainen. Lisäksi tuo väri ei ole minua varten -eikä tunnu uppoavan neitiosastollekaan.

Höh :-(

perjantai 8. tammikuuta 2010

Pompon

Kesästä saakka kaapissa pyörineet Regian Pompon-langat ja kauan keskeneräisenä olleet neuleet ovat nyt vihdoin jalostuneet sormikkaiksi ja lapasiksi.

Sormikkaat näyttävät tälle:

Malli: oma perus-perusmalli
Lanka: Schachenmayr nomotta Regia PomPon, noin 50g
Puikot: 2,5mm.

Lapaset (oma malli) on tehty kaksinkertaiseksi siten, että aluslapanen on tehty ensin ja sitten päällilapaseen on poimittu silmukat joustinneuleen reunasta ja verkkolapanen on neulottu aluslapasen päälle.


Lopputulos näyttää tältä. Aluslapanen kuultaa verkon alta ja nypyt tulevat mukavasti esiin verkkoneuleessa.


Malli: oma
Lanka: Sandnes Garn Lanett 50g ja Schachenmayr nomotta Regia PomPon 50g
Puikot 2,5mm

Lanett on mukava lanka neuloa, mutta tuo PomPon vaatii vähän pinnistelyä. Nypyt eivät itsestään päädy aina neuleen oikealle puolelle ja silmäpakoja on vaikea korjailla. Kaksi kerää Pomponia odottaa vielä jalostamista, joten neulominen tällä langalla jatkuu vielä...



sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Kännykkänauhoja

Joululepo on tehnyt tehtävänsä. Puuhailupuolellakin alkaa tapahtua jotakin...

En ole oikein koruihmisiä. Eniten käytetty "koru" lienee kännykkä, joka roikkuu kaulassa työpäivät pitkät. Miehillä on jotenkin helpompaa, kännykkää voi säilyttää paidan rintataskussa tai vyökotelossa. Mutta entä me naiset? Rintataskullisia paitoja ei löydy vaatekomerosta, esteettistä vyökoteloa ei ole keksitty eikä farkun takataskukaan ei vaikuta kovin luottamusta herättävältä paikalta. Kaulassa roikutettavia pussukoita löytyy, mutta niissä on se hankaluus, että puhelin on aina kaivettava esiin ja pantava käytön jälkeen takaisin.

Minulla on yksi kovasti käytetty Aarikan helminauha, johon olen kovin mieltynyt. Syksyn mittaan helminauhan käyttäminen yhdessä kännykkänauhan kanssa sai minut pohtimaan, voisiko helminauhan ja kännykän kanniskelun jotenkin yhdistää toisiinsa. Tästä ajatuksesta syntyi seuraavaa:


Helminauhoja, joissa voi riiputtaa kännykkää ja avainta. Punainen ja puun värinen nauha ovat omaan käyttöön ja värikkäät nauhat tytöt tekivät itselleen. Jämähelmistä tein muutaman rannekorun "samaan sävyyn". Helmet ja nahkanauhat ovat Tampereen messutuomisia. Värikkäät helmet on ostettu paikallisesta lelukaupasta. Kännykän ja avaimen riiputussysteemit on nyysitty valmiista nauhoista. Jostakin varmasti löytyisi sirompiakin systeemeitä tähän tarkoitukseen, mutta ei tähän hätään ;-).

Ensi viikolla nähdään, kuinka homma toimii käytännössä.