Lankaostoksia

Olen käyttäytynyt koko menneen kesän ja syksyn suorastaan ihailtavan tiukkapipoisesti ja valistuneen kuluttajan tavoin ;-) lankeamatta heräteostoksiin lankakaupoissa tai tavaratalojen käsityöosastoilla. Toki minun täytyy kiertää lankahyllyt -ja käsityölehtihyllyt aina, kun niitä on saatavilla, mutta kiertely on tehty tiukkaa linjaa noudattaen menneenä kesänä.

Saatuani valmiiksi tunikan tästä koiran riepottelemasta langasta (raportoin tunikasta myöhemmin), päätin palkita itseni vapaamuotoisella törsötyksellä jossakin lankakaupassa. Innostuin ostamaan nettikauppa Titityystä Cascade 220 tosineulojan paketin ruskan sävyissä, vyyhden ennen näkemätöntä Punta Yarnsin Merisock -sukkalankaa, vyyhden s-i-k-a-k-a-l-l-i-s-t-a Noroa ja neliskanttiset puikot silkasta mielenkiinnosta aihetta kohtaan.

Eiköhän näistä riitä väriterapiaa ja synny vielä muutama keskeneräinen tekelekin tämän syksyn tarpeiksi...

Nyt lähti tämä homma lapasesta!

Tämä blogimaailman inspiroimana olen yrittänyt pysytellä hyvin ryhdikkäänä käsityöntekijänä. Sellaisena, joka miettii, suunnittelee, pohtii ja kokeilee ennen projektin aloittamista ja joka vie projektin hallitusti laadukkaaseen lopputulokseen saakka. Sellaisena, joka tekee yhden projektin loppuun ennen uuden aloittamista. Sellaisena, joka ei hamstraa lankaa päättömien heräteostosten seurauksena, vaan hankkii ainoastaan tarpeeseen. Sellaisena, joka... Äh, en ole onnistunut millään rintamalla!

Kulunut viikko on ihan pohjanoteeraus. Katsokaapa tätä! Tämä on oikea kuva-arvoitus. Kuinka monta keskeneräistä tekelettä kuvasta löytyy?

Ensin tein lapasia teinineidin pipon kaveriksi, mutta lanka loppui kesken.

Sitten hullaantuneena paksulla langalla neulomiseen tein yläkulman vihreäsävyiset lapaset Tapion kaupasta ostamastani Hahtuvalangasta. Jatkoin sinisellä, mutta inspiraatio hiipui.

Aloitin sukat, tarkoituksena kokeilla hierovia laskospohjia. Neuloin sukan (etualalla oikealla) pohjaan saakka Opalin "Harry Potter" sukkalangasta, mutta totesin, etteivät valkoiset laskokset sovi tuohon lankaan, eikä oikeastaan väri ole muutenkaan lainkaan ajatellun saajan tyylistä...

Aloitin sukan uudelleen Fortissima Sockasta. Teinpä oikein pitsireunukset ja kaikki. Saahan nähdä...

Sitten sain viikonloppuna Viron tuliaisina Huopasta (jota minä sivistymätön moukka en ole edes koskaan kokeillut) ja pitihän siitä aloittaa samantien lainapuikoilla lapasen teko. Noh, toinen lapanen on tehty, toivottavasti inspiraatio riittää toiseenkin...

Kyllä on lähtenyt ihan lapasesta koko homma! Huoh! Minä kyllä ihailen sellaisia täsmällisen säntillisen järjestelmällisiä ihmisiä.

Lohdukkeena viimeisenä kuva kauniissa järjestyksessä olevista Viron tuliaisista; villaa ja puuvillaa. Kaksi Huopasta on jo ehditty korkata. Kiitos lahjan tuojalle!

Kiva kortti!

Sainpa ystävältäni mukavan kortin! Istuu hyvin aihealueeseen :-D

Kiitos K.!

PAKSUA -liian paksua ja liian vähän sitäkin

Olen seikkaillut tämän viikonlopun ihan vierailla alueilla, nimittäin paksujen lankojen maailmassa. Ei niin, ettei kyseisiä lankoja löytyisi arkistoistani (sieltähän nyt löytyy mitä vain, kun tarpeeksi syvälle penkoo), mutta en ole paksuilla langoilla paljonkaan neulonut sen jälkeen, kun tyttäret lakkasivat käyttämästä villaisia vaippahousuja.

No tyttärethän ne ovat jälleen syypäänä tähän uuteen nousuun. Nimittäin teinineiti oli vailla pipoa. Aikansa selailtuaan mallilehtiä, hän löysi mallin: "Tällainen kuin tämä, mutta sellaisesta toisenlaisesta langasta ja tämä reuna sillai toisella lailla...". Minä puhalsin pölyt lanka-arkiston kannelta ja kaivoin esiin lankaa, joka oli melkein sitä toisenlaista. Neuloin ohjetta uuteen uskoon vääntäen melkein kokonaan valmiiksi yhden pipon, joka osoittautui liian isoksi. Purkamisen ja uudelleen neulonnan jälkeen valmistui tämä:

Isäntä ja juniori ovat sitä mieltä, ettei tuollaista voi käyttää, mutta teinineidille pipo kelpasi -ainakin toistaiseksi. Lopusta langasta aloitin lapasia. Ja voihan p..., niinhän siinä sitten kävi, että lanka loppui kesken. Liian kesken. Olin suunnitellut tekeväni varret toisesta hahtuvasta, mutta en päässyt varteen saakka.

Olisiko kellään (siis voiko jollakulla olla oikeasti tällaista friikkilankaa...???) vajaata tai täyttä kerää Hjertegarnin LONDON lankaa, väri 1002, valkoisena pastellilla kierrelangalla?

Joo, muistan TiiQ, kun sinä kerran yllätit minut tämä lankakerä käsissä ja olit oksentaa... Mutta tässä näet, että "aika tavaran kaupitsee" (kuten äitini aina sanoo) -FRIIKKIlangankin  :-DDD.

Menen huomenna koluamaan paikallisen lankapuodin alelaarit ja hyllyn aluset, mutta pahoin pelkään, ettei tuota friikkiä enää löydy...

EDIT. Ei löytynyt lankaa, ei! Voihan PÖH!

Omenaista syyskuuta

Meidän 7v sitten istuttama "Punainen kaneli" intoutui hillittömään omenasatoon tänä syksynä. Aiemmin olemme saaneet vain maistiaisia, mutta tänä syksynä kypsyi oikein kunnon sato!

HELPPO HILLO

5 l omenalohkoja
2.5 dl sokeria (tavallista tai hillosokeria)

Lohko omenat ja poista siemenkodat.
Keitä omenalohkot pehmeäksi pienessä vesitilkassa. Soseuta.
Lisää sokeri ja kiehauta.
Herkku on valmista!





Olemme syöneet, leiponeet ja paistaneet. Olen keittänyt kolme isoa kattilallista hilloa ja maijallisen mehua. Ja puu on vasta puolillaan...

Mitähän seuraavaksi keksisin?

EDIT... Keitin loput omenat mehuksi yhdessä puolukan kanssa. Makea omppu taittoi mukavasti happaman puolukan makua. Nyt on kaikki saalis jalostettu. Jäämme odottamaan ensi satokautta.

Mintulle mintunvihreää

Matkaneule on valmistunut, joskaan ei matkalla itsellään, jossa kuumuus esti silmukoiden luisuttelun bambupuikoilla (selittelyn makua...). Joka tapauksessa tässä sukat, Mintulle mintunvihreää.

Malli: oma "aivot narikassa" -malli, koko 37:

- 60s kerroksella

- 2o/2n-joustinneuletta varressa ja teräosassa jalkapöydän päällä

- vahvennettu lappukantapää

- nauhakavennus kärjessä

Lanka: Austerman Step, Mode Coctails Col. 121, Caipi, n. 60g

Puikot: 3mm

Tuo lanka on aika mukavaa neulottavaa. Jojoba öljy ja Aloe Vera lisäys tekevät langasta pehmoisen käsille. Lanka on osoittautunut aikaisemmin käytössä hiukan kulutusta kestämättömäksi. Saahan nähdä, kuinka tämän mintun kanssa käy.

(tässä lanka-addikti apulainen vaanii lankakerää kuvaussession aikana...)

Kalakukkovaihto Osa 2.

Ravelryn Kalakukkovaihdossa saamani paketti löi minut täysin ällikällä -positiivisessa mielessä. Vaihtoporukassa osa tunsi toisensa ihan livenä tavattuaan säännöllisesti neulonnan merkeissä. Minä epäsosiaalinen ihminen olen kököttänyt kolossani ja ollut paikalla ainoastaan virtuaalisesti. Joten kävi niin, että minun lahjojani joutui niin ikään tutustumaan minuun ainoastaan osallistumislomakkeen ja blogin kautta.

Mutta Mimmi75 kasasi saatavilla olevilla tiedoilla kerrassaan ihanan vaihtopussin.

Pussin sisältä paljastui tällaisia ihanuuksia (kuva on nyt jostain kumman syystä sitkeästi pystyasennossa):

Ihan alkajaisiksi siellä oli kirje, jossa oli Springerin kuva ja paljon tassuja...

Ensimmäisenä pussista paljastui koira-aiheisia silmukkamerkkejä. Vau! En ole edes tiennyt, että sellaisia hienouksia on olemassa. Otan ne ihan heti käyttöön.

Sitten pussista löytyi kaksi riemukasta ohjetta: Spanieliaiheinen tiskirätti sekä "Daniel the Spaniel" maskotin neulontaohje (noh, tämähän aiheutti jo pienen kriisin meidän perheessä, kun tytöt panivat tappelun pystyyn siitä, kumpi sen ensimmäisen äidin neuloman Daniel-Spanielin oikein saa... Jospa he tappelevat siitäkin, kumpi saa pyyhkiä keittiön pöytää sillä Spanieliaiheisella rätillä ;-DDD). Nämä ohjeet päätyvät puikoille varmasti tässä loppukesän mittaan.

Sitten paketista löytyi kaksi kerää Sandnesin Sisua, ihanan punaista! Ja kerä Garnstudion Muskat softia, riemunkirjavaa! Eli tiskirättiin ja vaikkapa lapasiin on langast valmiina. Ja lempiväreissä!

Lahjuksen kruunasivat tassu-aiheiset salmiakit. En alakaan vielä karkkilakkoon, vaikka sellainen oli suunnitteilla tässä syksyn mittaan.

Tuhannet kiitokset Mimmi75. Lahjus on kerrassaan hieno!!! Vaikka emme olleet koskaan tavanneet, minulla pisti silmään jo heti parkkipaikalla sellainen auto, jossa oli Englannin Springerspanielin ja Beaglen kuvat takalasissa...